Tiedote 28.8.2007

Tiedote - Metsäpalojen yleistyminen tuo terveyshaittoja

Kreikassa viime päivinä riehuneet metsäpalot syytävät ilmakehään valtavat määrät terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Metsäpalot yleistyvät ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden myötä.

Kuva: NASA. Kreikan metsäpalot ovat niin suuria, että ne voidaan havaita avaruudesta. NASAn satelliittikuvasta voi nähdä, miten savut leviävät eri puolille Välimerta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan metsäpalojen yhteydessä hiukkaspitoisuudet ovat suurimmillaan aivan palojen läheisyydessä. Tuulen vaikutuksesta ilmanlaatu voi huonota merkittävästi jopa satojen kilometrien päässä itse paloista.- Tällainen tilanne koettiin mm. Suomessa viime vuoden elokuussa, jolloin tuuli kuljetti maahamme savua Venäjällä roihuavista metsäpaloista useiden päivien ajan, muistuttaa tutkimusprofessori Veli-Matti Kerminen Ilmatieteen laitoksesta.

Metsäpaloissa syntyneet pienhiukkaset muistuttavat monin tavoin liikenteen hiukkaspäästöjä: hiukkaset ovat halkaisijaltaan alle mikrometrin kokoisia ja sisältävät runsaasti erilaisia hiiliyhdisteitä. Pienen kokonsa johdosta nämä hiukkaset tunkeutuvat tehokkaasti keuhkoihin aiheuttaen vakavia oireita erityisesti hengitysteiden sairauksista kärsiville ihmisille. Metsäpaloista aiheutuvia terveyshaittoja voidaan lieventää parhaiten oleskelemalla pääsääntöisesti sisätiloissa ja välttämällä raskasta liikuntaa. Aivan palojen läheisyydessä voidaan turvautua hengityssuojaimiin ja lisätä tarvittaessa lääkitystä.

Metsäpalojen pilaama ilma puhdistuu yleensä muutamassa päivässä palojen sammumisen jälkeen.

Ilmastonmuutos lisää paikoin kuivuutta ja samalla metsäpalojaSuurin metsäpaloriskiä lisäävä tekijä on kuivuus, jolla on läheinen yhteys ilmastollisiin olosuhteisiin. Ilmatieteen laitoksen mukaan ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen lisää suurella todennäköisyydellä kuivien kausien määrää ja kestoa.Kanadassa ja Yhdysvalloissa onkin jo löydetty tilastollisesti merkittävä yhteys kesäkausien lisääntyneiden lämpötilojen, kuivuuden ja metsäpalojen määrän välillä. Samanlaisia kehityssuuntia on lähitulevaisuudessa odotettavissa yhä useammissa maailmankolkissa, erityisesti myös eteläisessä Euroopassa.

Viime vuosikymmenten pahin metsäpalo koettiin vuonna 1997 Indonesiassa, jolloin maatalouden tarpeisiin sytytetyt palot ryöstäytyivät valloilleen ja roihusivat kuukausia sadekauden viivästyttyä.

Suomi on toistaiseksi välttynyt vakavilta metsäpaloilta, mutta alttius niille näyttäisi olemaan kasvamaan päin Arktisten alueiden lämmetessä muuta maailmaa nopeammin.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Veli-Matti Kerminen, puh. (09) 1929 5501,veli-matti.kerminen@fmi.fiSuomen metsäpalot: Ari Venäläinen, puh. (09) 1929 4142, ari.venalainen@fmi.fi

Eumetsatin satelliittikuvia Kreikan metsäpaloista

NASAn satelliittikuvia metsäpaloista