Tiedote - Ilmatieteen laitos seurasi ensimmäisen tekokuun matkaa 50 vuotta sitten
Kuva: Ilmatieteen laitoksen arkisto. Jokioisten observatoriossa otettu kuva vuodelta 1957. Pauli Suontausta suuntaa teodoliitin ja lukee kulmat. Osmo Suontausta kirjoittaa lukemat muistiin.
Ilmatieteen laitos osallistui osana kansainvälistä hanketta ensimmäisen Sputnikin ratamittauksiin. Mittaukset tehtiin Jokioisten observatoriossa, jossa Sputnikin liikkeitä voitiin seurata säähavaintopallojen seurantaan tarkoitetuilla laitteilla. Varsinainen avaruustoiminta Ilmatieteen laitoksella alkoi 1980-luvulla osallistumisella Neuvostoliiton Mars-hankkeisiin. Ilmatieteen laitos onkin myöhemmin vakiinnuttanut asemansa kansainvälisesti tunnettuna avaruustutkimus- ja avaruuslaiterakennusyksikkönä. Tällä hetkellä Ilmatieteen laitoksella tutkitaan mm. avaruussäätä ja sen vaikutuksia, revontulia ja muiden planeettojen avaruusympäristöjä.
Lokakuun 4. päivä laukaistun tekokuun venäjänkielinen muoto "sputnik" jäi pitkäksi aikaa satelliittien yleisnimeksi. Sputnik 1 ehti kiertää Maata ennen tuhoutumistaan ilmakehässä noin kolme kuukautta. USA:n vastaava laite Explorer 1 lähettiin avaruuteen seuraavan vuoden tammikuussa. Pian satelliiteista tuli arkipäivää, sillä seuraavien vuosien aikana taivaalle nousi ainakin parikymmentä sputnikin seuralaista sekä silloisesta Neuvostoliitosta että USA:sta. Satelliittikauden pioneerivaihe huipentui vuonna 1961 ensimmäiseen Juri Gagarinin miehittämään avaruuslentoon. Neuvostoliitto voittikin kaksi ensimmäistä erää kilpajuoksusta avaruuteen. Ilmatieteen laitos tekee edelleen jatkuvasti yhteistyötä sekä ESAn (European Space Agency), NASAn (National Aeronautics and Space Administration) että Venäjän avaruusorganisaatioiden kanssa.
Ensimmäisen tekokuun aikana tiedemaailmassa oli käynnissä IGY eli Kansainvälinen geofysiikan vuosi (1957-1958). Se oli siihen asti suurin kansainvälinen tutkimushanke geofysiikan ja sen lähitieteiden alalla. Sputnikin ja sen myöhempien suurin tieteellinen merkitys oli erilaisten aikaisemmin tuntemattomien lähiavaruuden ilmiöiden löytäminen.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna, puh. (09) 1929 4649, heikki.nevanlinna@fmi.fi