Tiedote - Ilmaston vaihtelu vaikuttaa metsän uudistumiseen Pohjois-Suomessa

Ilmatieteen laitoksen tutkija Andrea Vajda väittelee lokakuun 20. päivä. Väitöskirjan mukaan ilmastonmuutoksella on suuri vaikutus eri kasvi- ja eläinlajien elinoloihin Lapissa. Väitöksen mukaan ilmaston muuttuminen suosii puiden kasvua ja uudistumista Lapissa. Kasvuston muutos puolestaan vaikuttaa paikallisiin ilmasto-oloihin.

Kuva: Andrea Vajda

Ilmastonmuutos ja ilmaston vaihtelut sekä ulkoiset häiriötekijät vaikuttavat merkittävästi pohjoiseen ekosysteemiin. Ilmastonmuutoksella on suuri vaikutus eri kasvi- ja eläinlajien elinoloihin myös pohjoisella puurajalla. Puurajalla kasvustossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat puolestaan taas sekä paikalliseen että alueelliseen ilmastoon.

Metsäraja siirtyy pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen myötäMaailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuva lämpötilan nousu, pidentynyt kasvukausi ja sademäärän muutokset suosivat puiden kasvua ja uudistumista. Tämä voi johtaa metsänrajan ja puurajan siirtymiseen yhä pohjoisemmaksi.

Myös puulajeissa voi tapahtua muutoksia. Paikallisesti kasvillisuuden levinneisyyden muutokset voivat kuitenkin hidastua tai jopa pysähtyä paikallisten häiriötekijöiden seurauksena. Yksi esimerkki on metsäpalot, joiden esiintymistiheys kasvaa ilmastonmuutoksen seurauksena.

Häiriötekijät vaikuttavat paikallisilmastoonUlkoisten häiriötekijöiden, kuten metsäpalojen, vaikutusta paikallisilmastoon ja metsien uudistumiseen pohjoisen metsänrajan lähellä arvioitiin Itä-Lapin Tuntsan alueella. Tällä alueella tapahtui laaja metsäpalo vuonna 1960. Sen jälkeen tehdyt useat metsien uudistamisyritykset epäonnistuivat.

Selvityksen mukaan ilmasto oli muuttunut palon vaurioittamalla alueella ankarammiksi. Alkuperäisen, pääosin kuusen ja hieskoivun muodostaman kasvillisuuden korvautuminen matalalla tundrakasvillisuudella voimisti tuulen nopeuksia lähellä maanpintaa. Tuulen voimistuessa kasvustoa suojaava lumipeite ajautui pois avoimilta paikoilta, minkä seurauksena maanpinnan lämpö- ja kosteusolot muuttuivat ankarammiksi. Muuttuneet pinta- ja maaperäolosuhteet sekä äärevöitynyt paikallisilmasto vaikeuttivat taimien kasvuedellytyksiä. Olosuhteet muuttuivat siis epäsuotuisiksi kasvillisuuden elpymisen kannalta. Tämä aiheutti muutoksia metsänrajan paikalliseen sijaintiin.

Tutkimuksen osana tehty vuosien 1971-2000 havaintoihin pohjautuva lämpötilan ja sadeolojen alueellinen analyysi antaa yksityiskohtaisen kuvan Lapin paikallisilmastosta. Pohjois-Suomen ilmaston pienen mittakaavan alueelliseen vaihteluun vaikutti eniten maantieteellinen sijainti ja maaston korkeus. Väitöksessä selvitetyt keskilämpötilojen sekä ylimpien- ja alimpien lämpötilojen, kasvukauden pituuden ja lämpösumman alueelliset jakaumat sekä pakkasjaksojen ajoittuminen osoittavat, että suotuisimmat kasvuolosuhteet löytyvät Lounais-Lapista suurien vesialueiden ympäriltä sekä Kemijoen alueelta. Kylmimmät alueet taas löytyvät Tunturi-Lapista.

FM Andrea Vajda on kotoisin Romaniasta (Cluj-Napoca) ja on suorittanut FM-tutkinnon Babes-Bolyai yliopiston maantieteen laitoksella Romaniassa vuonna 1998. Vajda väittelee 20.10. kello 10 Helsingin yliopiston päärakennuksen (Unioninkatu 34) luentosalissa XII.

Väitöksen englanninkielinen otsikko on "Spatial variation of climate and the impact of disturbances on local climate and forest recovery in northern Finland". Vastaväittäjänä on professori Friedrich-Karl Holtmeier (Westfälische Wilhelms-Universität Münster).

More informationTutkija Andrea Vajda, puh. (09) 1929 4677, andrea.vajda@fmi.fi (in English)