Tiedotearkisto: 2008

Kevätaurinko paistaa taas - nauti siitä maltilla

29.4.2008 11:05

Ultraviolettisäteilylle altistuminen on haitallisinta silloin, kun kalpea sisätyöntekijä heittää kevään tai etelänmatkan alkaessa vaatteet yltään ja lähtee uimarannalle nauttimaan auringosta täysin siemauksin. Talvella ohentunut ja kalpea iho ei kestä yhtäkkistä, suurta UV-säteilymäärää ja iho palaa erittäin helposti. Tällainen ihon toistuva polttaminen lisää riskiä sairastua melanoomaan.

Suomen Syöpärekisterin tilastojen mukaan vuonna 2006 Suomessa todettiin 926 uutta melanoomatapausta. Määrä oli kasvanut 18 prosenttia edellisvuodesta. Okasolusyöpien määrä oli puolestaan lisääntynyt 13 prosenttia ja niitä todettiin vuonna 2006 yhteensä 1073 ihmisellä. Tyvisolusyöpää (basaliooma) diagnosoitiin 6774 ihmisellä, eli lisäys edelliseen vuoteen oli noin 6 prosenttia.
Suurin osa näistä muutoksista johtuu väestön vanhenemisesta. Mitään merkkejä ihosyöpien erityisestä lisääntymisestä nuoremmissa ikäryhmissä ei viime vuosina ole havaittu.

Solariumrusketus ei suojaa talvenkalpeaa ihoa
Moni kuvittelee yhä, että ihoa voi suojata tehokkaasti palamiselta solariumkuurilla ennen kesän rantakautta tai etelänmatkaa. Solariumrusketus tarjoaa iholle kuitenkin vain vähäisen suojan, sillä solariumkuurin aikana ihon pintaosa ei ehdi paksuuntua.
Auringon säteilyyn verrattuna solariumlaitteet tuottavat voimakasta UV-A-säteilyä. Siksi iho ruskettuu nopeasti solariumin vaikutuksesta. Solariumin käytöllä ei kuitenkaan ole terveyttä edistäviä vaikutuksia eikä solariumrusketus ole sen turvallisempaa kuin auringossa otettu rusketus. Säännöllinen solariumin käyttö sen sijaan vanhentaa ihoa ennenaikaisesti. Väestötutkimukset viittaavat siihen, että solariumien ahkera käyttö lisäisi myös melanoomariskiä. UV-säteilyn aiheuttamat haitat ovat siis samankaltaisia riippumatta siitä, missä sille altistutaan.
Solariumin käyttöä rusketuksen hankkimiseen tai muuhun lääketieteellisesti perustelemattomaan tarkoitukseen pitäisikin välttää. Erityisen tärkeää olisi, että alle 18-vuotiaat tai herkkäihoiset eivät käyttäisi solariumia lainkaan, koska lapsuuden aikaiset palamiset sekä voimakkaat UV-altistukset ovat melanooman synnyn riskitekijöitä.

UVI-ennusteet nyt maailmanlaajuisesti Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta
Esimerkiksi etelän lomamatkalla UV-säteilyn voimakkuus voi yllättää. Osatakseen suojautua oikein matkailijan olisikin hyvä hankkia tietoa lomakohteen sen hetkisestä UV-tilanteesta.
Ilmatieteen laitoksen laajennetusta UVI-verkkopalvelusta on nyt saatavilla UV-säteilyn ennusteet kolmelle vuorokaudelle koko maailmaan. Suomen osalta palvelussa esitetään myös UV-indeksin havaintotietoja.
UV-indeksi eli UVI ilmoittaa auringon UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. Suojautumistarve alkaa indeksin saavuttaessa arvon 3. Huomautuksen voimakkaasta säteilystä Ilmatieteen laitos antaa, kun UV-indeksin ennustetaan saavuttavan Suomessa arvon 6.
YK:n suositusten mukaista UV-indeksiä käytetään ympäri maapalloa samalla tavalla. Suomessa UV-indeksin suurimmat arvot 5-6 voidaan saavuttaa etelärannikolla keskikesällä keskipäivän aikaan. Välimeren maissa UV-indeksi on kesällä 8-10. Päiväntasaajan leveysasteilla UV-indeksi voi nousta noin 15:een, korkealla vuoristossa jopa yli 20:n.
UV-indeksin vaihteluun vaikuttavat ennen kaikkea sijainti maapallolla sekä vuoden- ja vuorokaudenaika. Lisäksi UV-indeksiin vaikuttavat pilvisyys, paikan korkeus merenpinnasta ja yläilmakehän otsonin määrä. Ilmatieteen laitoksen UVI-ennuste on laadittu pilvettömälle säälle. Ennusteessa huomioidaan sijaintipaikka ja otsonin määrä.
UVI-ennusteen voi tarkistaa osoitteesta www.fmi.fi/uvi. Palvelu on saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi.

Suomen suvessa vartti keskipäivän auringossa turvaa D-vitamiinin saannin
UV-säteilystä on myös hyötyä terveydelle, sillä se saa aikaan D-vitamiinin muodostusta iholla. Eräät tutkimukset ja väestövertailut osoittavat, että aurinkoisempien seutujen asukkailla ja ihmisillä, joiden veren aktiivinen D-vitamiinipitoisuus on korkea, on pienempi vaara sairastua joihinkin syöpätauteihin. Täyttä varmuutta D-vitamiinin syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta ei kuitenkaan vielä ole, ei myöskään tietoa syövän ehkäisyn kannalta tehokkaasta D-vitamiinin määrästä elimistössä.
Suomessa elimistön D-vitamiinivarastoja voi täydentää oleskelemalla kesällä auringossa kädet ja kasvot paljaina noin 15 minuutin ajan keskipäivällä. Voimakkaammassa UV-altistuksessa tarvittava aika lyhenee. Auringossa oleskeluaika pitää aina suhteuttaa ihon kestokykyyn, sillä ihon polttamisesta ei ole hyötyä myöskään D-vitamiinin saannin kannalta.
D-vitamiinia saa auringon lisäksi ravinnosta. Hyviä lähteitä ovat kala, nestemäiset maitovalmisteet, vitaminoidut ravintorasvat ja kananmuna. Nykyisten ravintosuositusten perusteella suomalaisten pitäisi lisätä D-vitamiinin saantia ravinnosta. Myös monissa vitamiinivalmisteissa on D-vitamiinia. On kuitenkin syytä muistaa, että D-vitamiini on myrkyllistä suurina annoksina.

Lisätiedot:
Ilmatieteen laitos, tutkija Anders Lindfors, puh. (09) 1929 4170, anders.lindfors@fmi.fi
Suomen Syöpäyhdistys, ylilääkäri Matti Rautalahti, puh. 050 594 1870, matti.rautalahti@cancer.fi
Säteilyturvakeskus, erikoistutkija Riikka Pastila, puh. (09) 759 88 570, riikka.pastila@stuk.fi