Suomen ilmansaasteongelmina liikenteen päästöt ja puunpoltto

Ilmansaasteiden päästöt ovat vähentyneet Euroopassa merkittävästi viime vuosikymmeninä, mikä on parantanut ilmanlaatua yleisesti koko Euroopassa. Euroopan Ympäristökeskuksen EEA:n raportin mukaan suuri osa myös Euroopan väestöstä altistuu kuitenkin edelleen eurooppalaiset ja Maailman Terveysjärjestön WHO:n ilmanlaatunormit ylittäville ilmansaasteiden pitoisuuksille.

Ilmansaasteet vaikuttavat haitallisesti ihmisten terveyteen  ja aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia. Ne vahingoittavat myös luontoa ja vaurioittavat  viljelykasveja sekä metsiä. Siten ilmansaasteilla on myös taloudellisia haittavaikutuksia mm. sairaspoissaoloina sekä vaikutuksena viljelysatoihin ja metsien tuottoon. Ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta merkittävimmät ilmansaasteet Euroopassa ja Suomessa ovat hiukkaset, typpidioksidi, otsoni ja bentso(a)pyreeni.

Liikenteen päästöt ongelmana kaupungeissa

Typen oksidit ja erityisesti typpidioksidi on Euroopan suurten kaupunkien ongelma. 9 prosenttia EU:n kaupunkiväestöstä asui raja-arvon ylittävillä alueilla vuonna 2013.  Liikenne on suurin yksittäinen typen oksidien tuottaja. Huolimatta kiristyvistä päästönormeista eli ns. Euro-päästöstandardeista liikenteen päästöt eivät ole vähentyneet odotetusti Euroopassa. Suomessa raja-arvon ylittäviä typpidioksidi-pitoisuuksia esiintyi vuonna 2014 Helsingissä vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Altistuneiden ihmisten määräksi on arvioitu 19 000 henkilöä.

Ärsyttävät hiukkaset!

Hengitettävät hiukkaset eli halkaisijaltaan alle kymmenen mikrometrin kokoiset hiukkaset (PM10) on ehkä näkyvin ajoittainen ilmanlaatuongelma. Esimerkiksi katupöly kuuluu tähän kategoriaan ja varsinkin keväisin Suomen kaupungeissa mitataankin talvihiekoituksen jäljiltä lyhytaikaisesti huomattavan korkeita PM10-pitoisuuksia. Korkeat PM10-pitoisuudet ärsyttävät hengityselimistöä ja aiheuttavat oireita erityisesti herkille väestönosille kuten lapsille, vanhuksille sekä allergioita ja astmaa sairastaville ihmisille. Nämä episodit voivat olla hyvinkin hankalia herkille ihmisryhmille, mutta ne ovat kuitenkin yleensä niin lyhytaikaisia että PM10 raja-arvo ei vuositasolla ylity. Viime vuonna ei ollut yhtään PM10-vuosiraja-arvojen ylitystä Suomessa.

Pienhiukkaset ovat puolestaan hiukkasia, joiden halkaisija on alle 2,5 mikrometriä(PM2.5). Nämä pienhiukkaset tunkeutuvat tehokkaasti hengitysilman mukana keuhkorakkuloihin ja sieltä muualle elimistöön. Suomessa pienhiukkasten pitoisuus ei ole ollut ongelma, pitoisuudet ovat yleensä alle puolet EU:n raja-arvoista. EU:n raja-arvoja tiukempi WHO:n ohjearvo ylittyi vuonna 2014 Suomessa vain muutamassa paikassa pääkaupunkiseudulla ja Kotkassa. Pienhiukkasten aiheuttama terveysriski liittyykin niiden koostumukseen.

Puun pienpoltosta syntyvät yhdisteet vaarallisia

Bentso(a)pyreeni, b(a)p, on polttoaineiden, mm. biomassan ja hiilen poltossa syntyvä karsinogeeninen PAH-yhdiste eli polysyklinen aromaattinen hiilivety, joka kiinnittyy suurimmaksi osaksi palamisessa syntyviin pienhiukkasiin. Puun pienpoltto on merkittävin b(a)p:n lähde Suomessa.  Muita b(a)p:n lähteitä ovat  mm. metalliteollisuus, liikenne ja  jätteiden poltto. Toisin kuin monet muut ilmansaasteet, b(a)p:n päästöt ilmaan ovat kasvaneet Euroopassa viime vuosina, arviolta 16 % vuodesta 2003 lähtien. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi lisääntyneestä biomassan poltosta. Arviolta 20 % Euroopan väestöstä altistui EU:n tavoitearvon ylittäville b(a)p-pitoisuuksille vuonna 2013.

Suomessa b(a)p on tyypillisesti pientaloalueiden ongelma. Näillä alueilla esiintyy korkeita pitoisuuksia erityisesti talvisin ja mitatut vuosikeskiarvot ovat usein tavoitearvon tuntumassa. B(a)p tavoitearvo ylittyi mittausten mukaan Suomessa vuonna 2014 ainoastaan Raahessa, mutta EEA:n mallilaskelmien mukaan tavoitearvoa lähellä olevia tai jopa sen ylittäviä pitoisuuksia saattaa esiintyä melko tasaisesti ympäri Suomea asutuskeskuksissa alueilla, joissa on paljon puunpolttoa.

Myös pienhiukkasten sisältämät raskasmetallit ovat terveydelle haitallisia. Koko Euroopan alueella raskasmetallipitoisuudet ovat tyypillisesti paikallinen teollisuusympäristöjen ongelma. Suomessa raportoitiin arseenin tavoitearvon ylitys vuonna 2014 Harjavallassa, jossa ylitysalueella asui tai työskenteli  arviolta 1500 ihmistä.

Otsoni on maaseudun ongelma

Toisin kuin muut ilmansaasteet, maanpintaotsoni on tyypillisesti maaseututausta-alueiden ongelma. Saastuneilta alueilta peräisin olevassa ilmassa muodostuu otsonia sen kulkeutuessa tausta-alueille. Otsonin arvioidaan olevan merkittävin kasvillisuutta vaurioittava ilmansaaste Euroopassa. Suomessa otsonin kasvillisuuden suojeluarvo sekä metsien suojeluarvo ylittyi vuonna 2014 Virolahdella. 

Ilmatieteen laitos huolehtii tausta-alueiden ilmanlaadun seurannasta Suomessa. Kaupungit, kunnat ja teollisuus huolehtivat oman alueensa ilmanlaatujen seurannoista. Yhteensä Suomessa on noin 100 ilmanlaatuasemaa. Ilmatieteen laitos kokoaa vuosittain Suomen ilmanlaadun seurantatiedot ja raportoi ne EEA:lle ja Euroopan komissiolle.

Lisätietoja:

Tutkija Mika Vestenius, Ilmatieteen laitos, puh. 050 524 1975, mika.vestenius@fmi.fi

Ilmanlaatuportaali: http://www.ilmanlaatu.fi/tarkistetut

Air quality in Europe – 2015 report: http://www.eea.europa.eu/media/newsreleases/many-europeans-still-exposed-to-air-pollution-2015