Tiedote - Rosetta-luotain lähestyy Maata viimeisen kerran

Kuva: ESA

Euroopan avaruusjärjestön ESAn, Rosetta-luotain ohittaa perjantai-aamuna 13. marraskuuta kello 09.46 maapallon viimeisen kerran. Ilmatieteen laitos on ollut mukana suunnittelemassa ja rakentamassa luotaimen mukana matkaavia mittalaitteita.

Rosetta-luotaimessa on mukana yhteensä 11 tieteellistä mittalaitetta, joista Ilmatieteen laitos on ollut rakentamassa ja suunnittelemassa kuutta laitetta. Maan ohilennon aikana muun muassa plasmahavaintolaiteet tutkivat Maan plasmaympäristöä. Ilmatieteen laitos on suunnitellut ja rakentanut kahden laitteen keskuselektroniikkayksikön.- Muut laitoksen vastuulla olevat laitteet kuten pölyhiukkasten koostumusta tutkivan COSIMA ja laskeutujan jalkoihin kiinnitetyt veden etsintään käytettävä SESAME/PP-laite eivät osallistu tähän havaintokampanjaan, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt.

Luotaimen päätutkimuskohde saavutetaan vuonna 2014Kolmas ja viimeinen Maan ohilento antaa luotaimelle riittävän lisävauhdin pääsemään Jupiterin radalle asti ennen kuin Rosetta lähestyy 67P/Churyumov-Gerasimenko -komeettaa kesäkuussa 2014.

Rosetta-luotaimen lähin etäisyys Maasta, 2481 kilometriä, saavutetaan perjantaina 13. marraskuuta kello 09.46 Suomen aikaa. Noin kahdeksan tuntia myöhemmin luotain lentää Kuun ohi noin 233 000 kilometrin etäisyydeltä ennen kuin se jatkaa matkaansa. Jo 17. joulukuuta 2009 Rosetta tulee olemaan kauempana Auringosta kuin koskaan aikaisemmin. Etäisyys on 2,26-kertainen Maan ja Auringon etäisyyteen verrattuna. Tämän jälkeen luotain lähestyy taas Aurinkoa ja lentää kohti asteroidi Lutetiaa ohittaen sen 10. heinäkuuta 2010. Lutetia on paljon isompi kuin Steins, missä Rosetta vieraili syksyllä 2008. Rosettan laitteilla Steinsin pinnalla havaittiin vuosi sitten halkaisijaltaan kahden kilometrin kokoinen kraatteri sekä rivin pienempiä kraattereita.

Vuotta myöhemmin Rosetta on niin kaukana Auringosta, että sen aurinkopaneelit eivät anna riittävästi energiaa pitää yhteyttä Maahan. Automaattinen lento ulkoavaruudessa alkaa 20. kesäkuuta 2011 ja päättyy tammikuussa 2014, jolloin ollaan taas lähempänä Aurinkoa. Neljän kuukauden valmisteluajan jälkeen Rosetta ohjataan komeetan kiertoradalle toukokuussa 2014. Elokuun alussa alkaa komeetan pinnan kartoitus ja sopivan laskeutumispaikan etsintä. Suunnitelman mukaan Philae-laskeutumisalus saapuu komeetan pinnalle 11. marraskuuta 2014. Rosetta seuraa komeettaa sen matkalla Auringon ympäri joulukuuhun 2015 asti.

Ohjelman tavoitteena on selvittää komeetan avulla aurinkokunnan syntymekanismeja ja varhaisvaiheita. Komeetat ovat säilyttäneet ne ominaisuudet, jotka vallitsivat aurinkokunnan syntyessä 4,6 miljardia vuotta sitten. Tiedot komeettapölyn määrästä ja vesivaroista ovat tärkeitä, sillä suuri osa esimerkiksi Maan vesivaroista ja mahdollisesti myös alkeellisen elämän rakennuspalikoista saattavat olla peräisin komeetoista.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Walter Schmidt, puh. (09) 1929 4658, walter.schmidt@fmi.fiTutkimusprofessori Hannu Koskinen, puh. (09) 1929 4639 tai 050 523 1738Lisää Rosetta-luotaimesta

Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotteet/rss.