Tutkimusretkikunta palannut Etelämantereelta

Etelämantereelta palannut tutkimusretkikunta oli Suomen seitsemästoista. Kymmenen hengen retkikuntaan osallistui tällä kertaa viisi tutkijaa Ilmatieteen laitoksesta ja Helsingin yliopistosta, lääkäri, konemestari, kokki ja retkikunnan johtaja sekä FINNARP logistiikan erikoissuunnittelija. Lisäksi FINNARPin vieraina retkikuntaan osallistui kaksi tutkijaa Ruotsin Avaruusfysiikan laitokselta. He suorittivat mittauksia yläilmakehän liikkeitä havainnoivalla tutkalla.

– Huolimatta alkukauden voimakkaista myrskyistä ja suuresta työmäärästä, retkikunta sai tutkimuskauden loppuun mennessä tehtyä pääosin kaikki työt. Kauden aikana toteutettiin mm. lähes tuhat kilometriä kenttämatkoja rannikolle ja sisämaahan, huollettiin useita automaattisia mittausasemia ja tehtiin laaja kesäkauden mittausohjelma. Retkikunta oli hyvin kansainvälinen ja mukana oli neljää eri kansallisuutta Suomen ja Ruotsin tutkimusohjelmissa, kertoo retkikunnan johtaja Mika Kalakoski.

Retkikunta vei Etelämantereelle lähes 3000 kilogramman rahdin, joista 650 kiloa on tieteellisiä tutkimuslaitteita, loput turvallisuusvälineitä, asemalle meneviä täydennyksiä ja ruokaa.

Meteorologia ja mannerjäätikön pintakerros tutkimuskohteina

Ilmatieteen laitoksen kolmehenkinen ryhmä teki Aboalla Etelämantereen meteorologiaan liittyviä tutkimuksia. Ne kohdistuvat tuulioloihin jäätikön yllä, ilmakehän lämpötalouteen, lumen ja ilman väliseen lämmönvaihtoon, lumen fysikaalisiin ominaisuuksiin sekä auringonsäteilyyn ja pitkäaaltoiseen lämpösäteilyyn. Samalla tutkittiin Basen-nunatakin eli jäätiköstä esiin pistävän vuorenhuipun vaikutuksia ilmakehään. Tutkimuksissa käytettiin kolmea miehittämätöntä lentokonetta, mittalaitteita nostavia ilmapalloja, akustista tutkaa, säämastoja sekä turbulenssi- ja säteilymittareita. Etelämantereella ei ole koskaan aikaisemmin tehty meteorologisia mittauksia yhtä monipuolisella tutkimuslaitteistolla. Tulosten perusteella parannetaan säänennustus- ja ilmastomalleja.

Suomi liittyi kansainväliseen Etelämannersopimukseen vuonna 1984. Jäsenyys edellyttää Suomelta Etelämantereella tehtävää tieteellistä tutkimustyötä. Tutkimukset tehdään tulevana kautena pääosin Suomen Aboan-tutkimusasemalta käsin. Tieteellisten hankkeiden vaatimat kenttämatkat rannikolle ja sisämaahan ulottuvat noin 200 kilometrin päähän asemasta.

Lisätietoja:

Retkikunnan johtaja, kehittämispäällikkö Mika Kalakoski, puh. 050 359 2792, mika.kalakoski@fmi.fiIlmatieteen laitos / tutkimus:dosentti Timo Vihma, puh. 050 5646 836, timo.vihma@fmi.fitohtori Priit Tisler, puh. 050 415 2868, priit.tisler@fmi.fi

Mannerjäätikön tutkimus:Helsingin yliopisto, Fysiikan laitosprofessori Matti Leppäranta, puh.+358 50 415 4752, matti.lepparanta@helsinki.fi

Finnarp:http://www.antarctica.fi/