Tiedote - Suomen elintarviketuotanto haasteiden edessä ilmaston muuttuessa
Kuva: Eija Vallinheimo
VTT ja Ilmatieteen laitos selvittivät suomalaisen elintarvikeketjun haavoittuvuutta muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Merkittäviksi tutkimushaasteiksi nousevat uudet kasvi- ja eläintaudit, elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden riskin kasvaminen sekä elintarvikeketjun altistuminen biologisille ja kemiallisille haitta-aineille. Hygienian osuus korostuu entisestään.
Tutkimuksessa keskityttiin Suomen elintarviketuotannon turvallisuuden haasteisiin muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Niitä lähestyttiin sellaisen alkutuotannon kautta, johon sääolosuhteilla on merkittävä vaikutus, kuten eläinperäisten raaka-aineiden tuotanto, vesiviljely (kalat, äyriäiset, elintarvikkeina käytetyt levät) sekä kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotanto. Lisäksi etsittiin signaaleja ilmastonmuutoksen suorista vaikutuksista elintarviketurvallisuuteen ja elintarvikkeiden tuotantoprosessin hygieniaan.
Ilmaston lämpenemisen sekä raaka-aineiden ja elintarvikkeiden kuljetusmatkojen ja säilytysaikojen pidentymisen myötä elintarvikkeiden valmistusprosessin hygienia ja kylmäketjun merkitys tulevat korostumaan. Lisää uhkia saattavat aiheuttaa myös uudet teknologiat ja valmistusmenetelmät sekä aiemmin kuvaamattomat ruoan patogeenit ja pilaajat.
Elintarvikkeiden tuotantoketjussa hygienian osuus korostuu entisestään. Lauhkeampi ilmasto edesauttaa esimerkiksi mikrobien säilymistä ja lisääntymistä varastoissa ja luo paineita kuljetusketjun lämpötilanhallinnalle. Teollisuuden käyttämän raaka-aineen laadun hallinnan lisäksi käyttöveden laadun tarkkailu luo haasteita. Elintarviketeollisuuden omavalvontajärjestelmät tulevat olemaan tärkeässä asemassa vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin.
Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden riski lisääntyy pääasiassa lämpötilan nousun ja ilmaston ääri-ilmiöiden seurauksena. Elintarviketeollisuuden kannalta olisi tärkeää tietää, mitkä ovat sellaisia riskitekijöitä, joiden hallinta vaatii tehostettua seurantaa tai lisäinvestointeja tuotantoketjun hygieniaan.
Tuotantoketjun tutkimustarpeet kohdentuvat varastointi- ja kuljetusketjun lämpötilan hallintaan, veden laadun varmistamiseen, varhaisvaroitusjärjestelmien kehittämiseen erityisesti mikrobeille ja haitallisille aineenvaihduntatuotteille sekä riskienarviointi- ja omavalvontajärjestelmien kehittämiseen.
Maatalouden kannalta ilmastonmuutoksella voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Yleisesti näyttää siltä, että Suomella on lämpenevän ilmaston ja vesiomavaraisuuden myötä mahdollisuudet kehittyä nykyistä merkittävämmäksi maataloustuotteiden viejäksi. Vesiomavaraisuus varmistaa myös eläintuotannon jatkuvuuden Suomessa. Kalatalous odottaa ilmaston ja vesien lämpenemisen lisäävään kalojen tuottoisuutta.
Elintarviketuotantoketjun alkupäässä niin maataloudessa, eläintuotannossa kuin kalataloudessakin riskiä aiheuttavat uudet taudit ja mikrobit, kuten hyönteisten ja muiden eläinten välittämät (ns. vektorivälitteiset) kasvi- ja eläintaudit, homeiden tuottamat haittayhdisteet, muut uudet eläintaudit ja levien biotoksiinit. Riskien vähentämiseksi tutkimusta tulisi suunnata enenevässä määrin mm. eläin- ja kasvitautien ja homeiden tuottamien haittayhdisteiden nopeaan osoittamiseen sekä niiden lisääntymisen estämiseen elintarvikkeiden ja rehuraaka-aineiden tuotannossa. Lisäksi lääkejäämien ennaltaehkäisyyn tulee myös kiinnittää enenevässä määrin huomiota.
Elintarviketurvallisuus ilmaston muuttuessa (Eliclimate) -tutkimus on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelmaa (ISTO). Hankkeessa oli mukana useita eri tutkimuslaitosten tutkijoita, viranomaisia, elintarviketeollisuusliiton ja -teollisuuden edustajia, jotka yhdessä pohtivat ja tunnistivat ilmastonmuutoksen aiheuttamia uhkatekijöitä ja myös mahdollisuuksia. Samalla haluttiin antaa suuntaviivoja siitä, mihin ilmastonmuutoksen ja elintarvikealan yhteisiä voimavaroja pitäisi tulevaisuudessa kohdentaa, jotta turvallinen kotimainen elintarviketuotanto on tulevaisuudessakin mahdollista.
Hanke oli VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen yhteistutkimus. Sen johtoryhmä koostui maa- ja metsätalousministeriön, Maatalouden tutkimuskeskuksen, Elintarviketeollisuusliiton ja tutkimuslaitosten edustajista.
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitosRyhmäpäällikkö Kirsti Jylhä, p. (09)1929 4125, kirsti.jylha@fmi.fi
VTTHankkeen projektipäällikkö, tutkija Riitta Molariusp. 020 722 3480riitta.molarius@vtt.fi
Erikoistutkija Arja Laitilap. 020 722 7146arja.laitila@vtt.fi
Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotteet/rss.