Tiedote - Revontuliyöt vähentyneet 2000-luvulla
Kuva: Heikki Ketola
1990-luvulla koottujen tilastojen mukaan Helsingissä voidaan havaita revontulia keskimäärin kerran kuussa, Sodankylän korkeudella revontuliöitä on suunnilleen joka toinen ja Kilpisjärvellä kolme neljästä. 2000-luvulla revontuliaktiivisuus on vähentynyt reippaasti.
Ilmatieteen laitos ylläpitää revontulikameraverkkoa, johon kuuluu tällä hetkellä kahdeksan kamera-asemaa Fennoskandian ja Huippuvuorten alueella. Pitkä aikasarja ja laaja etelästä pohjoiseen ulottuva mittalaiteverkosto tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden revontuliaktiivisuuden muutosten tarkasteluun 11-vuotisen auringonpilkkujakson aikana.
Revontuliyöt vähentyneet reilusti Etelä-SuomessaRevontuliaktiivisuus-tutkimuksessa on seurattu, kuinka monena yönä revontulia on havaittu viidellä asemalla kuvausjakson aikana. Revontulien esiintymisessä näkyy maksimi kaikilla asemilla vuonna 2003, joka auringonpilkkusyklissä sijoittuu laskevalle pilkkujaksolle vuoden 2000 auringonpilkkumaksimin jälkeen. Revontulien esiintymistodennäköisyys oli tuona vuonna sekä revontulivyöhykkeen keskivaiheilla että sen pohjoislaidalla lähes samansuuruinen. Vuosien 2004-2008 aikana revontuliaktiivisuus on hiipunut voimakkaasti. Aktiivisuus on vähentynyt eniten ja nopeammin, mitä etelämpänä havaintoja on tehty. Pohjoisimmilla leveyksillä esiintymistodennäköisyyden muutos on pienimmillään vain noin 10 %. Vasta viimeisten parin talven aikana revontuliaktiivisuus on selvästi vähentynyt myös korkeilla leveyspiireillä.
Viimeisin auringonpilkkuminimi oli vuonna 2008 ja sen jälkeinen kasvu kohti seuraavaa pilkkumaksimia (2013-2014) on ollut poikkeuksellisen hidasta. Uusien tulosten mukaan viimeisten magneettisesti hiljaisten viiden vuoden aikana ei Hankasalmen leveyksillä ole nähty revontulia juuri lainkaan, keskimäärin vain noin 2-5 yönä vuodessa. Sodankylässä revontuliaktiivisuus on vähentynyt lähes joka toisesta yöstä noin joka viidenteen yöhön. Kilpisjärvellä revontulia on viime vuosina havaittu vain noin joka toinen yö.
Tutkimuksessa mukana viisi asemaaTutkimukseen valitut viisi asemaa sijaitsevat eri puolilla keskimääräistä revontulialuetta. Ny-Ålesund (NAL) ja Longyearbyen (LYR) kuvaavat revontulialueen pohjoislaitaa. Revontuliovaalin keskivaiheilla sijaitsevat Kilpisjärven (KIL) ja Sodankylän (SOD) kamera-asemat. Lisäksi revontulivyöhykkeen etelälaidan havaintoja saadaan Keski-Suomesta Hankasalmen (HAN) revontuliasemalta.
Kuvauskausi alkaa tyypillisesti syksyllä elo-syyskuussa, Huippuvuorten asemilla pääsääntöisesti marraskuussa. Kuvauskausi päättyy Huippuvuorilla maaliskuussa ja Lapin asemilla huhtikuussa. Kamerat käynnistyvät automaattisesti pimeän tultua joka ilta ja taltioivat yötaivaan kalansilmälinssin läpi 10 tai 20 sekunnin välein kuvausmoodista riippuen. Yön jälkeen yksittäisten kuvien pohjois-eteläsuuntaisista suikaleista tiivistetään ns. keogrammikuva, josta näkee revontuliaktiivisuuden vaihtelut yön aikana.
Tutkimuksessa ei ole huomioitu revontulten voimakkuusvaihteluita, vaan on ainoastaan tarkasteltu niiden esiintymistodennäköisyyttä ja sen leveyspiirivaihtelua. Tuloksista ei ole myöskään poistettu pilvisyyden vaikutusta, vaan sen oletetaan olleen keskimäärin vakio tarkasteluvuosina.
Lisätietoja:
Tutkija Noora Partamies, puh. (09) 1929 4631, noora.partamies@fmi.fi
Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotteet/rss.