Kokemuksia painottomuuslennolta

Ilmatieteen laitoksen tutkija Timo Nikkanen voitti Euroopan avaruusjärjestö ESAn Down to Earth -kilpailun Suomen osuuden viime vuonna. Kilpailun pääpalkintona oli Euroopan avaruusjärjestön järjestämä painottomuuslento, joka järjestettiin marraskuussa 2015.

Lentämällä erityisvalmisteisella Airbus A310-lentokoneella tarkasti paraabelin muotoista lentorataa voidaan saada aikaan noin 22 sekunnin ajaksi kerrallaan painoton olotila, joka vastaa avaruudessa oleskelua. Lennot tehdään erityisesti sitä varten varatussa ilmatilassa Biskajanlahden yllä 6-8 kilometrin korkeudessa. Ensin koneen nokka vedetään ylös jyrkkään nousuun. Ylösvedon aikana koetaan vajaan 2 g:n kiihtyvyys. Kun kone saavuttaa halutun korkeuden, se ohjataan tarkasti paraabeliradalle, jolloin koneessa olevat esineet ja ihmiset ovat 22 sekuntia vapaassa pudotuksessa, eli kansankielellä painottomuudessa. Tämän jälkeen kone suoristetaan takaisin vaakalentoon. Nikkasen lennon aikana paraabeleja tehtiin yhteensä 15, joista yksi Marsin painovoimassa, kaksi Kuun painovoimassa ja 12 painottomuudessa.

Tätä maailman suurinta painottomuuslentoihin käytettävää lentokonetta operoi Ranskan avaruusjärjestön CNES:in tytäryhtiö Novespace. Normaalisti koneella tehdään erilaisia tieteellisiä tutkimuslentoja, joiden aiheina voi olla esimerkiksi lääketiede, erilaiset palamisreaktiot, aineiden kiteytymisen tutkiminen tai vaikkapa avaruusalusten avautuvien mekanismien testaaminen. Koneella järjestetään myös yleisölentoja muutamia kertoja vuodessa.

Alla olevalla videolla Timo Nikkanen kertoo kokemuksestaan:Linkki YouTubeen: https://youtu.be/wa1U8uZvwww

Kilpailu liittyi laajempaan ESAn Down to Earth -kampanjaan, jossa haluttiin tuoda esiin avaruustutkimuksen sivutuotteina syntyviä sovelluksia, joita voidaan hyödyntää maan pinnalla. Monet arjessa toimivat tuotteet on alun perin kehitetty avaruustutkimusta varten.

Uusia ideoita avaruusteknologian maanpäälliseen käyttöön

Timo Nikkasen ehdotuksessa avaruustutkimusta varten Ilmatieteen laitoksessa kehitetty instrumenttikontrolleri voisi ohjata mittalaitteita ääriolosuhteissa myös maan päällä. Alun perin kontrolleri kehitettiin Marsin paine- ja kosteusinstrumenttien mittaamiseen."Kontrolleria voidaan käyttää kuitenkin myös maapallon vaativissa olosuhteissa esimerkiksi arktisilla tai vuoristoisilla alueilla. Kehittämämme kevyt ja vähän tilaa vievä järjestelmä mahdollistaa monien erilaisten anturien mittaamisen pienellä tehonkulutuksella. Tätä ominaisuutta voitaisiin hyödyntää erilaisissa vaikeakulkuisissa paikoissa, joissa pienen autonomisen mittausaseman sähkö tuotetaan vaatimattoman kokoisilla aurinkopaneeleilla. Koska mittausjärjestelmä on suunniteltu ja hyväksytty alun perin avaruuden ja Marsin vaativiin olosuhteisiin, luottamus sen kestävyyteen myös haastavissa maanpäällisissä oloissa on kova", Nikkanen kertoo.

Lisätietoja:

Tutkija Timo Nikkanen, puh.040 764 8091, timo.nikkanen@fmi.fi