Leudontuvat talvet muuttavat rakennusten energiantarvetta

Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu ja Tallinnan teknillinen yliopisto ovat selvittäneet tyypillisen eteläsuomalaisen pientalon tilojen ja ilmanvaihtoilman lämmitykseen tarvittavan energian määrää sekä asujalle koituvia suoria taloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa simuloitiin energiankulutusta tunnista ja päivästä toiseen.

Laskennan lähtötietoina tutkimuksessa käytettiin Ilmatieteen laitoksen tuottamaa sääaineistoa, joka kuvaa tyypillisiä sääoloja ajallisine vaihteluineen vuosien 2030, 2050 ja 2100 arvioidussa ilmastossa.

"Nämä tulevaisuuden sääaineistot muodostettiin yhdistämällä säähavaintotietoja ja ilmastomalliajojen tuloksia", selittää Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhä.

Lämmitysenergian tarve vähenee jäähdytystarpeen lisääntyessä

Tutkimuksen tulosten mukaan ilmaston muuttumisen johdosta lämmitysenergian kulutus pienenee noin 20–40 % vuoteen 2100 mennessä. Samaan aikaan jäähdytysenergian tarpeen arvioitiin kasvavan 40–80 %. Kokonaisuudessaan rakennusten energiankulutus kuitenkin vähenee tulosten mukaan 20–35 % vuosisadan loppuun mennessä.

Muutos näkyy pientaloasujan lompakossa. Lämmitysenergiatarpeen väheneminen johtaa Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden tekemien laskelmien mukaan 11-16% laskuun lämmityskustannuksissa. Jäähdytystarpeen lisääntyminen kasvattaa sähkölaskua 2-3%, mikäli jäähdytykseen käytetään sähköä.

Suomen talvet ovat jo leudontuneet

Suomen vuosikeskilämpötila on kohonnut 1,4 astetta vuosien 1900 ja 2014 välillä. Lämpenemistahti on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon verrattuna.

Etenkin talvet ovat Suomessa leudontuneet. Esimerkiksi joulukuiden lämpötila on 1850-luvulta tähän päivään noussut lähes viisi astetta, mikä näkyy Suomen säässä ja luonnossa.

"Muutoksen johdosta pientalojen lämmitykseen tarvittava energiamäärä on jo tähän mennessä vähentynyt kuusi prosenttia vuosikymmenessä. Ilmastonmuutos vaatii kuitenkin aktiivisia ja hyvin suunniteltuja sopeutumistoimia Suomessakin, esimerkiksi energiatehokkaiden ja passiivisten jäähdytyskeinojen kehittämistä", Kirsti Jylhä muistuttaa.

Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan myös riskejä: äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen haittaa energiahuoltoa myrskytuhojen lisääntymisen ja roudan suojaavan vaikutuksen vähentymisen myötä.

Lisätietoa

• Tiedeuutinen tutkimuksesta: Ilmastonmuutos vähentää rakennusten lämmitysenergian tarvetta

• FMI-TV-video: Millaisia ovat Suomen talvet tulevaisuudessa?

• Ilmasto-opas.fi: Energian tarve ja huoltovarmuus muuttuvassa ilmastossa

Erikoistutkija Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos, etunimi.sukunimi@fmi.fi, puh. 029 539 4125