Kasvihuonekaasujen tutkimusta vahvistetaan Suomesta käsin

Rakenteilla oleva eurooppalainen seurantajärjestelmä kasvihuonekaasujen liikkeistä ilmakehässä kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ilmassa on, mistä niitä vapautuu ja mihin niitä sitoutuu. Tuloksilla on mahdollista myös todentaa, kuinka valtiollisesti sovitut kasvihuonekaasujen päästövähennykset toteutuvat. Kasvihuonekaasujen uuden tutkimusjärjestelmän päämajan johtajana Helsingissä on aloittanut Werner Kutsch.

Ilmastoa eniten lämmittävät kasvihuonekaasut ihmisten toiminnan seurauksena ovat hiilidioksidi, metaani ja ilokaasu (typpioksiduuli). Niistä Suomessa on kerätty tietoa jo melkein 20 vuotta, ja maamme tunnetaankin maailmalla ilmakehätutkimuksen kärkimaana. Suomen tieteelliselle merkittävyydelle eurooppalaisen kasvihuonekaasujen tutkimusinfrastruktuuriorganisaation ICOSin (Integrated Carbon Observation System) päämajan saaminen Helsinkiin on ollut tärkeä edistysaskel.

Eurooppalainen kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä ICOS on eurooppalainen tutkimusjärjestelmä, siis tutkimusasemien, mittalaitteiden, mittausaineiston ja tietojärjestelmien kokonaisuus, jonka tarkoitus on tuottaa pitkäaikaisia tietoaineistoja pääasiassa tutkijoiden käyttöön. Siihen kuuluu alkuvaiheessa noin sata kansallista mittausasemaa. Mukana on 12 maata, mutta tarkoituksena on saada mittausasemia kaikkiin Euroopan maihin ja laajeta Aasian ja Afrikkaan.

Suomi isännöi päämajaa yhdessä Ranskan kanssa, ja pääjohtajaksi on joulukuussa 2013 valittu Dr. habil. Werner Kutsch. Päämaja sijaitsee Helsingin Kumpulan tiedekampuksella Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteydessä.

ICOSin tavoitteena on tuottaa pitkäaikaiseen, yhdenmukaiseen ja tarkkaan seurantaan perustuvaa tietoa ilmakehän ja ekosysteemien ominaisuuksista sekä parantaa ymmärrystä kasvihuonekaasujen kierrosta, nielujen ja lähteiden alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta, ja näin lisätä ilmastomallien luotettavuutta.

Tavoitteena on sekä ihmisten aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen että luonnollisten lähteiden seuranta ja myös päästötavoitteiden toteuttamisen seuranta. Lisäksi halutaan asettaa uusia standardeja ja laatuvaatimuksia mittauksille ja havaintoaineistoille sekä edistää laitekehitystä ja alan yritystoimintaa.

Suomalainen ICOS-toiminta, johon sisältyy kansallisen verkoston ja päämajan tukeminen, sekä Suomen jäsenmaksut, on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä Suomen Akatemian kautta 6 250 000 euron rahoituksen vuosille 2015-2018. Yhtä suuri rahoitus tulee liikenne- ja viestintäministeriöltä. Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Itä-Suomen yliopisto kattavat kansallisen verkoston toiminnan kuluista kolmasosan.

Lisätietoja:

Werner Kutsch ResearchGate-sivustolla: http://www.researchgate.net/profile/Werner

http://www.icos-infrastructure.fi/ (ICOS Suomi)http://icos-infrastructure.eu/ (ICOS Eurooppa)

Professori Timo Vesala, Helsingin yliopiston fysiikan laitos, 040 577 9008, timo.vesala@helsinki.fi

Tutkimuskoordinaattori Marjut Kaukolehto, Helsingin yliopiston fysiikan laitos, 050 415 4756, sähköposti: marjut.kaukolehto@helsinki.fi