Uusi merentutkimusasema Utön saarelle

Asema toteutetaan Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Merentutkimusasemalle tulee käyttöön kattava joukko laitteita, joista osa on kokonaan uudentyyppisiä ja monet niistä ensimmäistä kertaa Suomessa pysyvästi mereen asennettuina. Utön perusajatus on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka antaa kattavan kuvan meren ja ilmakehän alaosan tilasta."Itämeri on pieni ja matala reunameri, joka toimii eri tavoin kuin valtameret. Itämeren hiilidioksidipitoisuus vaihtelee vuodenajoittain ja alueittain. Ajasta ja paikasta riippuen se voi olla joko hiilidioksidin nielu tai lähde. Itämeren hiilitaseeseen vaikuttavat mm. meren biologiset prosessit, lämpötila, ravinteet, aallokko sekä jääpeite. Kokonaisuuden ymmärtäminen vaatiikin laajan kirjon mittauksia", sanoo hanketta johtava Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Lauri Laakso.

Asemalta saadaan jatkossa todella monipuolinen kuva pinnan alta ja päältä sekä meren ja ilmakehän vuorovaikutuksesta.

"Aallokon korkeuden ja suunnan, pinnan virtauksien ja meriveden hiilidioksidipitoisuuden sekä meren ja ilmakehän kaasujenvaihdon lisäksi tietoa saadaan myös happitilanteesta, ravinteista sekä meriveden kerrostuneisuudesta. Mittaustulokset tulevat ympäri vuoden reaaliajassa", Lauri Laakso luettelee.

"Utön asemasta rakentuu suomalaisen merentutkimuksen monitieteinen lippulaiva, joka kokoaa samalle mittausalustalle keskeisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen huippuosaamista", luonnehtii Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Timo Tamminen, joka johtaa uutta suomalaista merentutkimuksen yhteenliittymää FINMARIa.

Puolet hiilensidonnasta tapahtuu merissä

"Merien ja ilmakehän vuorovaikutusten yksityiskohtainen tutkimus on välttämätöntä muun muassa ilmastonmuutosennusteiden tarkentamiseksi, koska puolet maapallon hiilensidonnasta tapahtuu meriekosysteemeissä", Timo Tamminen sanoo.

Utössä mitataan jo ennestään ilmakehän pienhiukkasia, kasvihuonekaasujen pitoisuuksia, alailmakehän virtauksia sekä radiostakin tuttuja merellisen sään ominaisuuksia, kuten tuulta, lämpötilaa ja näkyvyyttä.

"Utön aseman myötä eurooppalaiseen ICOS-kasvihuonekaasujen mittausverkoston suomalaiset tutkimusasemat kattavat maa- ja järviekosysteemien lisäksi meren pintakerroksen. Utön aseman merkitys Itämeren tutkimukselle on samanlainen kuin Ilmatieteen laitoksen Pallas-Sodankylän GAW-aseman merkitys Suomen arktiselle tutkimukselle", Lauri Laakso toteaa.

Tarkka kuva leväkukintoja säätelevistä tekijöistä

SYKEn merikeskus on jo pitkään tehnyt reaaliaikaisia mittauksia Itämeren kauppa-aluksille asennetuilla Algaline-laitteistoilla."Kauppa-aluksilla saadaan hyvä kuva Itämeren suuralueiden leväkukintatilanteista, mutta laivareittien aikataulut tietenkin rajoittavat mittaustiheyttä", kertoo Suomen ympäristökeskuksen meriekologialaboratorion päällikkö Jukka Seppälä.

"Utön asemalle ja sen lähistölle asennettavilla mittalaitteilla saadaan ensimmäistä kertaa tarkka kuva leväkukintojen muodostumista säätelevistä tekijöistä, koska yhtäjaksoiset mittaukset samasta paikasta tulevat mahdollisiksi. Lisäksi käytettävissä on nyt täysin uusia kasviplanktonin toimintaa mittaavia laitteistoja, joiden avulla meren perustuotannon vaikutusta hiilitaseisiin voidaan arvioida paremmin kuin koskaan aiemmin", Jukka Seppälä sanoo.

Kasvihuonekaasujen ohella Utössä tutkitaan myös esimerkiksi merituulivoimaa, merellistä teknologiaa sekä laivaliikenteen päästöjä.

Poikkeuksellisen kätevä sijainti saariston ulkoreunalla

Utön majakkasaarella kaukana mantereelta sijaitseva tutkimusasema on juuri monipuolisuutensa ja eri tieteenalat yhdistävän lähestymistapansa ansiosta maailmalaajuisestikin ainutlaatuinen. Muista merellisistä asemista se poikkeaa myös satunnaisen jääpeitteensä ansiosta.

Toisaalta sijainti asutulla saarella on liikenneyhteyksien kannalta vaivaton. Pitkällä, kymmenien vuosien aikavälillä hyvät yhteydet ja kohtuulliset kustannukset ovat ensiarvoisen tärkeitä. Utön toiminnan kannalta oleellista on myös saaren vakituisten asukkaiden työpanos mittausten ylläpidossa ja huollossa.

Ilmatieteen laitos rakennuttaa Utön aseman ja tarvittavat infrastruktuurit sekä vastaa fysikaalista ja meren dynamiikkaa havainnoivista mittalaitteista. Biologisista mittauksista vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE. Mukana tutkimusyhteistyössä ovat myös Puolustusvoimat, Turun ja Helsingin yliopistot, Liikennevirasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä joukko merialan yrityksiä.

Katso video uudesta Utön mittausasemasta.

Lisätietoja:

Kuvia ja lisämateriaalia kuvapankissamme

Utön Ilmakehän ja merentutkimusaseman www-sivu: en.ilmatieteenlaitos.fi/uto

Kasvihuonekaasujen uuden tutkimusjärjestelmän päämajan johtajana Helsingissä on aloittanut Werner Kutsch: http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/2589146

Ryhmäpäällikkö Lauri LaaksoPuh. 050 525 7488etunimi.sukunimi@fmi.fi

Tutkimusprofessori Timo TamminenSYKEn merikeskusPuh. 0295 251 678etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Erikoistutkija Jukka SeppäläSYKEn merikeskusPuh. 0295 251 631etunimi.sukunimi@ymparisto.fi