Rosettan Philae-alus sammunee pian valon puutteen takia

Philae on toiminut tähän asti hyvin ja lähettänyt runsaasti havaintoja, jotka on saatu turvallisesti maahan. Philae pomppi laskeutumisen jälkeen kuitenkin arvioiden mukaan noin kilometrin päähän alkuperäisestä laskeutumispaikasta ja on päätynyt jonkinlaiseen kuoppaan tai jyrkänteen juurelle. Sijaintia komeetalla ei ole vielä onnistuttu paikallistamaan Rosetta-luotaimen kuvista.

Philae päätyi niin varjoisaan paikkaan, että sen aurinkopaneelien saama valo ei riitä toiminnan jatkamiseen ja akut ehtynevät vuorokauden kuluessa. Jos laskeutujaan saadaan yhteys vielä perjantain ja lauantain välisenä yönä, sitä yritetään kääntää niin, että aurinkopaneeleista suurin kääntyisi suuntaan, josta valoa tulee. Tämäkään ei riittäne pitämään laskeutujaa toiminnassa, koska se saa valoa vain parin tunnin ajan komeetan 12-tuntisen pyörähdyksen aikana.

Kun Philaen akuista loppuu virta, se asettuu automaattisesti lepotilaan odottamaan, että aurinkopaneelit tuottaisivat riittävästi sähköä akkujen lämmittämiseen ja lataamiseen. Kun komeetta tulee lähemmäs Aurinkoa, aurinkopaneelien teho kasvaa, ja on vielä mahdollista, että laskeutujaan saadaan uudelleen yhteys myöhemmin.

Viimeiseksi vielä porataan

Uusimpien tietojen mukaan Philae on asettunut komeetan pinnalle tyydyttävän tukevasti. Useimmat mittalaitteet ovat jo saaneet tilaisuuden tehdä mittauksiaan. Perjantai-iltana Philae yrittää vielä kairata pienen näytteen pinnan alta ja analysoida sen minilaboratoriossaan. Poraamisyritys jätettiin viimeiseksi, koska riskinä on, että se voi liikauttaa laskeutujaa epätoivotulla tavalla.

Pora toimii, mutta koska komeetan pinta laskeutujan alla ei ole tasainen, sillä on aika pitkä matka komeettaperään. Jos Rosetta vielä yöllä saa yhteyden Philaeen, saamme toivottavasti tietää, onnistuiko se ottamaan näytteen, kertoi ESA juuri tiedotustilaisuudessaan.

Ilmatieteen laitoksen mittalaite toimii edelleen hyvin

Ensimmäisenä komeetan pinnalle tömähti Ilmatieteen laitoksen valmistama mittalaite, joka mittaa komeetan vesipitoisuutta. Suurin osa Philaen mittalaitteista on voinut tehdä työnsä suunnitelmien mukaan laskeutumisessa sattuneista yllätyksistä huolimatta.  Myös muut tutkimukset ovat jatkuneet suunnitelmien mukaan: MUPUS on tehnyt havaintoja lämmönjohtavuudesta ja  APXS materiaalianalyysejä sekä SESAME /CASSE on tutkinut mekaanisia ominaisuuksia. 

Jo ennen Philaen laskeutumisyritystä Rosetta on tuottanut suuret määrät ainutkertaista tietoa komeetoista. Pelkkä saapuminen komeetan kiertoradalle oli ensimmäinen laatuaan avaruuslentojen historiassa. Tuloksien perusteella saadaan enemmän tietoa siitä, kuinka paljon komeetan pintakerroksessa on vesijäätä eri syvyyksissä, kuinka komeetan pyrstö syntyy, ja millaista on komeetan vuorovaikutus aurinkotuulen kanssa. Niiden tietojen avulla on mahdollista ymmärtää paremmin komeettojen kehitystä menneisyydessä ja käyttäytymistä, jos jokin komeetta tulisi törmäyskurssille Maan kanssa.

Lisätietoja:

Tutkija Tiera Laitinen, puh. 029 539 4651, tiera.laitinen@fmi.fi

http://ilmatieteenlaitos.fi/rosettahttp://rosetta.esa.int/

http://www.twitter.com/IlmaTiede seuraa tilannetta.