Väitös: Uutta tietoa raakaöljyn koostumuksen ja kypsyneisyysasteen määrittämiseen

Ilmatieteen laitoksen tutkija Jaakko Laakia on löytänyt väitöstutkimuksessa kahdeksan kokonaan uutta biomarkkeria, jotka ovat alun perin peräisin muinoin eläneistä eliöistä. Näistä biomarkkereista osaa voidaan käyttää öljyn kypsyneisyysasteen määrittämiseen. Tämä auttaa tiedemaailmaa ymmärtämään tarkemmin maapallon historiaa, kuten esimerkiksi sitä, minä aikakautena on ollut tiettyä biomarkkereita tuottavia eliöitä. Tulokset auttavat myös öljyn etsinnässä, jossa on oleellista pystyä määrittämään näytteen historia ja ominaisuuksia, esimerkiksi ovatko vierekkäisten öljykenttien öljyvarannot yhteydessä toisiinsa.

Väitöstyössä öljykentiltä saatuja raakaöljynäytteitä analysoitiin käyttämällä kaksiulotteista kaasukromatografia-massaspektrometria. Raakaöljyn analysoinnista tekee haasteelliseksi sen ikä. "Monille tutussa CSI-sarjassa analysoitavien näytteiden ikä on tyypillisesti päiviä tai viikkoja, kun taas raakaöljynäytteiden ikä on helposti miljoonia vuosia. Tämä tekee näytteen historian määrittämisestä erittäin haastavaa, koska eri ajan jaksoina eri biologiset ja geologiset tapahtumasarjat ovat vaikuttaneet öljyssä esiintyvien biomarkkereidenrakenteeseen", Jaakko Laakia kertoo.

Kaksiulotteisen kaasukromatografian lisäksi Jaakko Laakia on tutkinut väitöskirjassaan myös ioniliikkuvuusspektrometriaa. Ioniliikkuvuusspektrometriassa keskityttiin perustutkimukseen, jossa erotettiin onnistuneesti isomeerejä eli yhdisteitä, joilla on sama massa. Isomeerejä esiintyy luonnossa runsaasti. Tutkimuksessa tehtiin kokonaan uusia havaintoja siitä, kuinka suuri merkitys oli ionisoinnissa muodostuvien addukti-ioneilla eli analyytin ja pienmolekyylin yhteenliittymällä. Isomeerien erottumista ja addukti-ionien käyttäytymistä tutkittiin ioniliikkuvuusspektrometrissa. Yksi tutkituista addukti-ioneista oli dihappi. "Tämä on mielenkiintoista, koska happiradikaaleja esiintyy myös jokapäiväisissä biologisissa prosesseissa. Tosin ne voivat liiallisina määrinä aiheuttaa solumuutoksia. Tutkimus antaa siis viitteitä siitä, että addukteilla saattaa olla suurempi rooli biologisissa prosesseissa kuin aiemmin on oletettu", Jaakko Laakia toteaa.

Filosofian lisensiaatti Jaakko Laakia on kirjoittanut ylioppilaaksi 1995 Martinlaakson lukiosta. Hän valmistui filosofian maisteriksi Orgaanisen kemian laboratoriosta Helsingin yliopistosta vuonna 2004. Suoritti filosofian lisenssiaatin tutkinnon Analyyttisen kemian laboratoriosta Helsingin yliopistossa 2010. Hän jatkoi tutkimusta väitöskirjaa varten Petrobras-yhtiön ja liittovaltion yliopiston yhteistyöprojektissa Rio de Janeirossa Brasiliassa.

Hänen intohimonsa ovat sci-fi kirjat ja elokuvat. Perheeseen kuuluu melkein 4-vuotias poika.

Jaakko Laakia väittelee perjantaina 12. toukokuuta klo 12 Helsingin yliopiston Kemian laitoksella, salissa A129, osoitteessa A.I. Virtasen aukio 1, Helsinki. Väitöskirjan nimi on "Advanced separation techniques combined with mass spectrometry for difficult analytical tasks – isomer separation and oil analysis". Vastaväittäjänä toimii professori Wolfgang Schrader Max-Planck instituutista ja kustoksena professori Marja-Liisa Riekkola Helsingin yliopistosta.

Lisätietoja:

Tutkija Jaakko Laakia, puh. 0505766551, jaakko.laakia@fmi.fi

Väitöskirja sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-336-017-4