Maaperästä ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Ilmatieteen laitoksen, Baltic Sea Action Groupin ja Sitran yhteisessä pilottiprojektissa yhdistetään huippututkimusta suoraan kenttätason toimijoiden eli viljelijöiden kanssa. Hankkeessa kehitetään ja tutkitaan keinoja nopeuttaa hiilen sitomista maaperään, todentaa hiilen sitominen tieteellisesti sekä tuoda ilmastoystävällisiä viljelykäytäntöjä maatiloille Suomessa. Maaperässä on ratkaisun avain samalla myös Itämeren suurimpien ravinnepäästöjen taltuttamiseen.

"Maaperässä olevassa eloperäisessä aineessa on varastossa enemmän hiiltä kuin maapallon kasveissa ja ilmakehässä yhteensä. Merkittävä osa maaperän hiilestä ylimmässä metrin paksuisessa pintakerroksessa, toisin sanoen siinä kerroksessa, johon maatalous, laidunnus tai metsänhoito suoraan vaikuttavat", kertoo hankkeen tieteellisen osan koordinaattori, tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

"Nykyiset Ilmastopaneeli IPCC:n laskelmat maatalouden mahdollisuuksista sitoa hiilidioksidia ilmakehästä perustuvat tämänhetkisiin hiilensidonnan keinoihin ja vallitseviin maatalouskäytäntöihin. Entä mikä on potentiaali, jos voimme todentaa ja ottaa laajasti käyttöön toimia, jotka lisäävät ja nopeuttava hiilen varastoitumista maaperään?" Liski jatkaa.

Ilmatieteen laitos johtaa projektissa tieteellistä tutkimusta, jossa tuotetaan tietoa hiilen kulusta ja varastoitumisesta ilmakehästä maaperään muun muassa mikrobiologian, isotooppianalyysien, ilmakehämittausten ja matemaattisen mallinnuksen keinoin. Lisäksi Ilmatieteen laitoksella tutkitaan maatalouden eri käytäntöjen vaikutusta hiilen sidonnan nopeuttamiseen.

Itämeri hyötyy ilmastotoimista suoraan

Ratkaisukeskeistä Itämeri-työtä tekevä Baltic Sea Action Group, BSAG, ohjaa kokonaisuutta sekä yhteistyötä maanviljelijöiden kanssa, jotta hiiltä sitovat maatalouden keinot saadaan käytäntöön.

"Itämeren ja ilmaston ongelmat kietoutuvat yhteen mutta onneksemme sama pätee myös ratkaisuihin", BSAG:n hallituksen ja Carbon Action -projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Saara Kankaanrinta kertoo.

"Baltic Sea Action Groupissa maaperä nähdään tärkeänä ratkaisuna Itämeren suurimpien päästöjen taltuttamiseen. Kun huomasimme, että samoja maaperään liittyviä aiheita selvitettiin ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta, näimme säätiössä, että Suomessa pystyisimme aidosti yhdistämään voimamme ja saamaan kipeästi tarvittavaa tutkimusta ja samanaikaista kenttätyötä eteenpäin. Kansainvälisesti maaperän merkityksestä on käynnissä suorastaan paradigman muutos", Kankaanrinta kertoo. Hän on kansainvälisen hiilensidonta-asiantuntijaverkoston ainoa pohjoismainen jäsen.

"On mahtavaa, kun kaikki verkostossa tekevät työtä ison yhteisen ongelman ratkaisemiseksi ja samalla me ratkomme tätä omaa paikallista ongelmaa. Itämeri hyötyy ensin", Kankaanrinta jatkaa.

"Sitra tunnistaa tulevaisuuden megatrendejä sekä käynnistää ja osallistuu niihin liittyviin projekteihin. Tällä hetkellä panostamme vahvasti kiertotalouteen ja kestävään ruokajärjestelmään. Konkreettinen, tutkimusperustainen pilotti antaa mahdollisuuksia maatiloille tuottaa enemmän ja kestävämmin", toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Hanna Mattila.

Pariisin ilmastokokouksessa 2015 Ranska esitteli 4/1000-aloitteen, jonka tavoite on lisätä maaperän hiilen määrää vuosittain 0,4 prosentilla. Laskelmien mukaan tämä riittäisi kompensoimaan ihmisten aiheuttamat vuosittaiset CO2 -päästöt.

"Suomenkin allekirjoittama aloite on kunnianhimoinen ja vielä abstraktilla tasolla. Jotta toimet saataisiin esimerkiksi osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa sekä käytännön kokemusta, joita kumpaakin tuotetaan nyt Carbon Action -pilotissa", Hanna Mattila toteaa.

Kaksivuotisen hankkeen tarkoitus on myös varmistaa tulevaisuuden rahoitus tutkimus- ja toteutustoiminnan laajentamiseksi ja tarvittavien pitkän aikavälin tutkimusten jatkamiseksi.

"Jo nyt kokonaisuuden hienous on huomattu ja kansainvälisestikin kiitetty, vaikka ensin oli vain melko poikkeuksellinen hankesuunnitelma. Kiitämme Sitraa rohkeudesta ja etunojasta näin tärkeän asian kanssa", Saara Kankaanrinta sanoo.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos, tutkimusprofessori Jari Liski, puh. 040 748 5088, jari.liski@fmi.fi

BSAG, hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta, puh. 050 545 0323, saara.kankaanrinta@bsag.fi

BSAG, viestintäpäällikkö Pieta Jarva, puh. 050 338 1096, pieta.jarva@bsag.fi

Sitra, Kiertotalouden asiantuntija Hanna Mattila, p.+358 40 733 9151, hanna.mattila@sitra.fi