IPCC-seminaari: Ilmastonmuutos vaikuttaa sään ääri-ilmiöihin myös Suomessa

Ilmatieteen laitoksen tutkija Hilppa Gregow kertoo, että Suomen myrskyt ovat toistaiseksi olleet heikompia kuin naapurimaissa. Syys- ja talvimyrskyt saapuvat Suomeen yleensä hiipuvina, mutta ei ole poissuljettua, että Suomeen tulevaisuudessa saapuisi myös täällä voimistuvia tuulia.

- Ilmastonmuutos voimistaa niin keskimääräisiä- kuin myrskytuuliakin viileänä vuodenaikana. Suomi kuuluu tälle riskivyöhykkeelle.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös routaan. – Routa ankkuroi puut maahan, ja siksi talvisin myrskytuhoja ei Suomessa juuri ole esiintynyt. Kun muutoksen myötä routa muodostuu myöhemmin ja on ohuempaa, puiden ankkuroituminen maahan huononee. Tämä lisää metsien myrskytuhojen riskiä erityisesti maan etelä- ja keskiosissa. Metsien hoito ja puulajivalikoimat on siis entistä tärkeämpiä suunnitella huolella, jotta voitaisiin pienentää puiden kaatumis- ja katkeamisherkkyyttä, Hilppa Gregow sanoo.

Ilmatieteen laitoksen Sää- ja turvallisuuskeskuksen päällikön Juhana Hyrkkäsen mukaan myös joulun 2011 Tapani-myrskyssä roudaton maaperä aiheutti suuria haasteita, ei siis vain ilmiö itse, voimakkaat tuulet. Tapani-myrsky kuuluu Hyrkkäsen mukaan ”myrskyjen raskaaseen sarjaan" ja on tällä vuosituhannella aiheuttanut eniten pelastustoimen tehtäviä.

Ilmatieteen laitos kehittää ennakkovaroittamista jatkuvasti. Vuonna 2011 kaikki vaaralliset ilmiöt saatiin Hyrkkäsen mukaan ennakoitua hyvin.

Yhteiskunnan riskiherkkyys kasvanut

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas muistuttaa SREX-raportin pääviestistä: sään ääri-ilmiöiden vaikutus riippuu pitkälti myös yhteiskunnan riskiherkkyydestä.

- Yhteiskuntien sääherkkyys on kasvanut mm. väestönkasvun, kaupungistumisen, logistiikan muutosten ja rannikkoasumisen lisääntymisen myötä. Taloudellisia ja inhimillisiä tappioita voidaan vähentää hyvien säävaroituspalvelujen ja muun ennakkovarautumisen avulla.

Ongelmat ovat suurimpia kehittymättömissä maissa. Sama pätee kuitenkin myös Suomessa, jossa liikennemäärät ovat voimakkaasti kasvaneet.

- Normaalit ja pienetkin ilmiöt vaikuttavat Suomessa nykyään voimakkaammin kuin ennen liikenteen kasvun myötä esimerkiksi raide- ja tieliikenteessä. Paremmalla ennakkovarautumisella on kuitenkin suuri merkitys.

Arktisen alueen muutos askarruttaa

Ilmastonmuutos on voimakkainta ja nopeinta Arktiksen alueella, joka on viimeisten sadan vuoden aikana lämmennyt noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Arktiksen merijää on ohentunut, ja sen laajuus kesäisin ja syksyisin on voimakkaasti vähentynyt.

Yksi tutkijoita puhuttavista asioista on juuri arktisen jään laajuuden vähentymisen ja Suomen talvien lämpötilojen yhteys. Jään väheneminen on johtanut korkeampiin lämpötiloihin ja tuulen muutoksiin Arktiksessa syksyllä. Myös Suomen ilmasto on lämmennyt, mutta kolme viimeisintä talvea ovat kuitenkin Etelä-Suomessa olleet joko runsaslumisia tai kylmiä ja runsaslumisia. Eräiden tutkimusten mukaan Suomen pitkät kylmät talvijaksot ovat johtuneet itätuulia lisäävistä mekanismeista, joihin arktisen merijään sulamisella on vaikutusta, sekä toisesta Arktiksen mekanismista, joka pyrkii hidastamaan matala- ja korkeapaineiden liikettä lännestä itään.

Ilmatieteen laitoksen tutkija, dosentti Timo Vihma on tehnyt katsauksen viime vuosina aiheesta ilmestyneistä tutkimuksista. Hänen mukaansa Arktisen merijään väheneminen kyllä pyrkinee lisäämään talvisia itätuulia Suomessa. Lisäksi Arktiksen voimakkaampi lämpeneminen lisää pysyvämpiä kesä- ja talvisäätyyppejä Suomessa. Vihma korostaa kuitenkin, että nämä mekanismit eivät ole ainoat ilmakehän suuren mittakaavan kiertoliikkeeseen vaikuttavat tekijät.

- Ei siis ole kuitenkaan riittävää näyttöä siitä, että nämä mekanismit dominoisivat ilmaston lämpenemistrendiin verrattuna, Vihma toteaa. - Ihmisen ilmastomuisti on kovin lyhyt. Esimerkiksi syyskuussa 2007 havaittiin arktisen merijään minimiulottuvuus, mutta Suomessa sitä seurasi vähäluminen ja ennätyksellisen lämmin talvi. Siis täysin päinvastoin kuin näiden mekanismien mukaan tapahtuisi.

Talvien lämpenevä trendi tulee siis Vihman mukaan jatkumaan, kuten myös vuosien ja vuosikymmenien välinen suuri vaihtelu.

Sään ääri-ilmiöitä käsiteltiin Suomen IPCC-työryhmän Ilmatieteen laitoksen johdolla järjestämässä seminaarissa perjantaina.

Lisää tietoa IPCC:n uusimmasta erikoisraportista Managing the Risks of Extreme Events and Disasters to Advance Climate Change Adaptation (SREX)

Seminaarin esitykset PDF-muodossa

Lisätietoja:Meteorologi Hilppa Gregow, puh. 09 19293510Dosentti Timo Vihma, puh. 09 1929 4173

Yksikönpäällikkö Juhana Hyrkkänen (09) 1929 3495Pääjohtaja Petteri Taalas (09) 1929 2200