Tiedote 6.8.2012

Curiosity-mönkijä laskeutui onnistuneesti Marsiin – mukana Ilmatieteen laitoksen tutkimuslaitteita

Mars Science Laboratory laskeutui Marsiin 6.8. Mukana on Ilmatieteen laitoksen laitteita, joiden tavoitteena on mitata Marsin kaasukehän paine- ja kosteusolosuhteita.
Kuva: NASA

NASAn MSL-laskeutuja, joka tunnetaan myös nimellä Curiosity-mönkijä, laskeutui onnistuneesti Marsin pinnalle 6. elokuuta noin klo 8.31 Suomen aikaa. Laskeutuminen sujui yli odotusten, ja ensimmäiset Marsista saapuneet tiedot kertovat, että Curiosity on kunnossa, ja on aloittanut teknisten järjestelmiensä tarkistuksen.

Noin 900-kiloinen ja henkilöauton kokoinen mönkijä saapui perille Marsiin vajaan yhdeksän kuukauden lennon jälkeen. Mönkijän laskeutumispaikka on Gale-kraatteri lähellä Marsin päiväntasaajaa. Siellä sen on tarkoitus liikkua ja tehdä tutkimushavaintoja ainakin yhden Marsin vuoden ajan eli noin 680 Maan päivää. Samalla se tekee havaintoja mm. alueen geologiasta, pintakerroksen rakenteesta sekä ympäristöolosuhteista. Jos mönkijä toimii moitteetta, sen toiminta-aikaa voidaan jatkaa.

Paine- ja kosteusmittausinstrumentit Suomesta

Ilmatieteen laitos on toimittanut MSL-mönkijään paine- ja kosteusmittausinstrumentit (REMS-P ja REMS-H), joilla tutkitaan Marsin kaasukehän olosuhteita. Instrumentit toimivat osana espanjalaisen INTA-CAB -laitoksen mönkijään toimittamaa Marsin ympäristöä tutkivaa REMS-instrumenttipakettia. REMS-P ja REMS-H laitteiden suurin etu on niiden hyvä tarkkuus ja pieni koko, sillä instrumentit painavat vain 15 grammaa (REMS-H) ja 35 grammaa (REMS-P).

Ilmatieteen laitoksen valmistamat REMS-H ja REMS-P -mittalaitteet havainnoivat tarkasti Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta. Tarkoituksena on kerätä paine- ja kosteusaikasarjat koko MSL-ohjelman (yksi Marsin vuosi) ajalta. Näin saataisiin Viking-laskeutujien (1976 - 82) jälkeen toinen mittaussarja, joka kattaisi Marsin vuoden. Havaintojen avulla tutkitaan Marsin kaasukehän käyttäytymistä sekuntien mittakaavasta Marsin vuodenaikojen vaihteluun. Paikallista vaihtelua tuo MSL:n liikkuminen tutkimusohjelman aikana, mikä saattaa viedä kulkijan alueille, joilla marsperän vesipitoisuus ja ilmakehän kosteuden määrä vaihtelee.

MSL etsii myös jäänteitä ja todisteita Gale-kraatterissa muinoin mahdollisesti velloneesta vedestä. MSL ei yritä etsiä Marsista elämää, mutta se saattaa hyvinkin kertoa, onko Marsissa joskus muinoin ollut elämälle suotuisat olosuhteet.

Ilmatieteen laitoksen toimittama paineinstrumentti perustuu Vaisala Oy:n anturiteknologiaan. Hankkeeseen ovat osallistuneet myös suomalaiset Selmic Oy, Micro Analog Systems Oy, Optomekaniikka Oy ja Ideal Engineering Oy. Samantapaisia Ilmatieteen laitoksen valmistamia laitteita on aikaisemmin ollut mukana useassa planeettaluotaimessa, mm. Saturnuksen Titan-kuuta tutkineessa HUYGENS-aluksessa (ESA /NASA), joka laskeutui onnistuneesti Titaniin tammikuussa 2005. Vastaavia laitteita oli mukana myös NASAn Mars Phoenix-luotaimessa vuonna 2008.

Marsin kaasukehä muistuttaa Maan ilmakehää

Marsin hiilidioksidista koostuva kaasukehä on kuiva, kylmä ja noin 100 kertaa harvempi kuin maan ilmakehä. Maan ja Marsin lähes samansuuruiset kiertoakselin kallistuskulma sekä vuorokauden pituudet johtavat siihen, että Maan ja Marsin kaasukehät käyttäytyvät samalla tavoin. Marsin ja Maan ilmakehien samanlaiset piirteet antavat aiheen vertailevaan planeettatutkimukseen: tutkimalla Marsia voimme myös oppia jotakin uutta Maapallosta ja sen ilmakehästä, minkä takia tämä on Ilmatieteen laitoksen kannalta merkittävä tutkimuskohde. Kaasukehien samankaltaisuus on mahdollistanut sen, että Ilmatieteen laitos on yhdessä Helsingin yliopiston kanssa siirtänyt mm. pohjoismaissa käytetyn sääennustemallin (HIRLAM) toimimaan Marsissa tutkimuskäytössä.

Lisätietoja:

Vanhempi tutkija Maria Genzer, puh. 040 533 3760, maria.genzer@fmi.fi (NASA/JPL, Pasadena, Kalifornia. Huom. 10 tunnin aikaero)Tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri, puh. 050 337 5623, ari-matti.harri@fmi.fiVanhempi tutkija Jouni Polkko, puh. 029 539 4653, jouni.polkko@fmi.fiTutkimuspäällikkö Walter Schmidt, puh. 050 324 3107, walter.schmidt@fmi.fiTutkija Harri Haukka, puh. 044 340 6510, harri.haukka@fmi.fi

MSL-laskeutujan verkkosivut:http://space.fmi.fi/msl