Uusi lentosäähavaintojärjestelmä otettiin käyttöön Pohjois-Suomessa

Järjestelmä tarjoaa entistä monipuolisemmat paikalliset säätiedot ilmailun käyttöön. Lisäksi se tuottaa runsaasti laadukasta yleiskäyttöistä säähavaintotietoa osana Suomen kansallista säähavaintoverkostoa.

"ILMARI-järjestelmä laajentaa merkittävästi lentoasemien havaintolaitevalikoimaa. Lämpötila-, kosteus-, ilmanpaine-, tuuli-, näkyvyys- ja pilvitiedot saadaan nyt vähintään kahdelta havaintolaitteelta. Kahdennetut havaintoanturit vähentävät palvelukatkoksia, parantavat merkittävästi järjestelmän toimintavarmuutta ja edelleen palvelun saatavuutta", Havaintopalvelut-yksikön päällikkö Juhana Hyrkkänen Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Uutena lentosääsuureena järjestelmä tuottaa RVR-tietoja (Runway Visual Range eli kiitotienäkyvyys), joita lentokentällä tarvitaan turvalliseen toimintaan erityisesti silloin, kun näkyvyys laskee riittävän huonoksi esimerkiksi sumu- tai lumisadetilanteessa. Järjestelmässä hyödynnetään myös Ilmatieteen laitoksella kehitettyä säätutkapohjaista ukkospilvien tunnistamismenetelmää ja laitoksen salamanpaikanninjärjestelmän tietoja. Niistä saadaan kohdennettua tietoa ukkospilvien sijainnista ja mahdollisesta salamoinnista lentoasemalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

"Vallitsevasta säätilanteesta saatavaa tietoa parantavat entisestään jäätämisanturi sekä sääkamerat, joista tuotetaan panoraamakuvia Ilmatieteen laitoksen meteorologien käyttöön", Hyrkkänen sanoo.

Havaintodataa myös yleiseen käyttöön

Ilmailulle toimitettavien havaintotietojen lisäksi ILMARI-järjestelmä tuottaa runsaasti yleiskäyttöistä säähavaintodataa tutkijoiden, Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen, avoimen datan käyttäjien ja muiden laitoksen asiakkaiden tarpeisiin.

"Havaintodataa kertyy tietokantaan jopa minuutin välein, ja havainnot ovat ilmastollisesti edustavia sekä vertailukelpoisia Ilmatieteen laitoksen muiden vajaan 200 sääaseman kanssa", Hyrkkänen korostaa.

Uuden lentosäähavaintojärjestelmän käyttöönottoon tähtäävä hanke käynnistyi vuonna 2013. Hankkeessa hyödynnettiin laajasti Ilmatieteen laitoksen luonnontieteellistä ja teknistä osaamista, minkä lisäksi mukana on ollut useita yhteistyökumppaneita. Ensimmäinen ILMARIn tuottama lentosäähavaintosanoma METAR lähti Ivalosta ilmailun viestiverkkoon 29.5.2018 klo 13.20 Suomen aikaa. Kittilässä järjestelmä otettiin käyttöön 4.6.2018 ja Kuusamossa 6.6.2018.

Ilmatieteen laitos tulee päivittämään lentosäähavaintojärjestelmät lähes kaikilla virallisilla lentoasemilla vuosina 2018–2020.

"Tavoitteena on palvella ilmailun asiakkaita paitsi laadukkaasti myös kustannustehokkaasti automaatiota hyödyntäen. Järjestelmää tullaan kehittämään asiakkaiden ja ilmailuyhteisön tarpeiden mukaan", Hyrkkänen sanoo.

Lähivuosina keskitytään ilmailulle merkittävien sääilmiöiden parempaan havainnointiin ja havaintojen tehokkaaseen jakeluun. Tähän sisältyvät muun muassa jäätävien ilmiöiden, ukkospilvien "esiasteen" ja rakeiden havainnoinnin kehittäminen.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö Juhana Hyrkkänen, puh. 050 340 7389, juhana.hyrkkanen@fmi.fiKehityspäällikkö Lasse Latva, puh. 050 341 8206, lasse.latva@fmi.fiRyhmäpäällikkö (lentosäähavaintoverkko) Anu Lång, puh. 050 568 6224, anu.lang@fmi.fiMeteorologi Joonas Eklund, puh. 050 401 5287, joonas.eklund@fmi.fi