Jäämassabalanssipoijuja asennettu ensimmäistä kertaa Itämerelle

Ilmatieteen laitos testaa Itämerellä ensimmäistä kertaa jäämassabalanssipoijuja. Jääpoijut tuottavat mittaustietoa mm. ilman, jään ja meren lämpötilasta sekä lumen ja jään paksuudesta sekä jäiden liikkeestä. Tietojen avulla saadaan tarkempaa tietoa erilaisten mallien käyttöön.

SIMB-jäämassapoiju kiintojäällä Hailuodon eteläpuolella. Paikalla lumensyvyys oli 22 cm ja jään paksuus 42 cm. Kuva: Pekka Kosloff.

SIMB-jääpoijuja (SAMS Ice mass balance) käytetään pääasiassa havainnoimaan ilman, jään, lumen ja veden pystysuoraa lämpötilaprofiilia. Poijut on varustettu viisi metriä pitkällä termistoriketjulla, jossa on mittausantureita kahden senttimetrin välein. SIMB myös tallettaa GPS:llä mittauspaikan. Näin poijua voidaan käyttää myös jäiden liikkeen seurannassa. Keräämänsä tiedon poiju lähettää automaattisesti 1-2 kertaa päivässä Iridium-tietoliikennesatelliitin kautta.

Mittaukset ja datan keruu tehdään neljä kertaa päivässä. Tiedot tulevat myös ajantasaisesti nettiin, joten saatavilla on myös ajantasaista tietoa esimerkiksi jäiden liikkeistä Itämerellä liikennöivien laivojen käyttöön. Mitattua aineistoa voidaan käyttää myös lumen ja jään paksuuden havainnointiin. Täten laitteella voidaan täydentää jää- ja lumimittausverkostoa.

Tuoreita aineistoja käsitellään parhaillaan Ilmatieteen laitoksessa. Tarkoituksena on pitää poijut paikallaan koko talven. Jäähavaitsijat huolehtivat poijuista ja mittaavat lähistöllä jää- ja lumenpaksuuksien vertailuarvoja. Näin voidaan arvioida poijujen mittauksien oikeellisuutta.– Tämänhetkiset tulokset ovat rohkaisevia ja meillä on suunnitelmissa hyödyntää laitetta yhdessä numeerisen jäämallin kanssa. Tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa lumesta ja jäästä Itämerellä sekä tuottaa pitkän aikavälin merijääennusteita, Ilmatieteen laitoksen tutkija Bin Cheng kertoo.

Poijua testattiin Sodankylän Orajärvellä

Ensimmäinen poiju otettiin käyttöön Sodankylän Orajärvellä talvella 2009/2010. Tänä talvena ensimmäiset poijut on otettu käyttöön Itämerellä. Ensimmäinen Itämerelle tullut poiju asennettiin kiintojääalueelle Hailuotoon ja toinen Kokkolan merivartioasemalle. Jääpoijujen on tarkoitus jatkaa toimintaansa jäiden seassa niin kauan kuin mahdollista, jotta tietoja voidaan käyttää mallinnustutkimuksessa. Jääpoijujen käyttöikä on riippuvainen sääolosuhteista ja akun kestosta. Yleensä elinkaari on noin kuuden kuukauden mittainen.

Viime kesänä kaksi Ilmatieteen laitoksen poijua matkasi saksalaisen tutkimusaluksen Polarsternin mukana pohjoisella Jäämerellä, jonne ne jätettiin mittaamaan jään paksuutta, lämpötilaan ja liikettä sekä veden lämpötilaa. Poijuista toinen toimii vielä moitteetta, lähettäen päivittäin mittaustuloksia. Toinen poijuista lähettää vain paikkatietoa, mutta ei lämpötilahavaintoja. Jääpoijujen käyttöä polaarialueilla ja jäämerellä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessa.

Laitteet on kehittänyt Scottish Marine Institute. Jääpoijut ovat suurelta osin vielä prototyyppejä, mutta monet merijäätutkijat ovat alkaneet käyttää niitä kuitenkin aktiivisesti tutkimuksessa niiden tuottamien tietojen takia.

Lisätietoja:

Bing Cheng, puh. 029 539 6427, bing.cheng@fmi.fi (only in English)Ari Seinä, puh. 029 539 6440, ari.seina@fmi.fi