Tiedote 23.6.2015

Jääkauden aikaisen Euroopan ilmasto oli aiemmin arvioitua suotuisampi ihmiselle

Tuore tutkimus paljastaa, että jääkauden aikana väkeä oli Euroopassa enemmän ja ilmasto oli ihmiselle suotuisampi kuin aiemmin on ajateltu. Ihmiset eivät myöskään eristäytyneet ankarina aikoina vain tietyille alueille. Suomalaistutkijoiden työ julkaistaan 22.6.2015 alkavalla viikolla arvovaltaisessa yhdysvaltalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences –tiedelehdessä.
Kuva: Eija Vallinheimo

Jääkauden kylmimmän vaiheen aikaista Eurooppaa on aiemmin pidetty ihmiselle ilmastollisesti hyvin epäsuotuisana ja maanosan väkimäärä on arvioitu vain joidenkin tuhansien suuruiseksi. Uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan kylmimmän vaiheen aikana kolmasosa Euroopasta olisi kuitenkin ollut ilmastollisesti sopivaa ihmisasutukselle.

- Tutkimuksemme mukaan lähes koko Alppien eteläpuolinen Eurooppa, erityisesti Välimeren ja Atlantin rannikkoalue Kreikasta Portugaliin, oli suotuisa jääkauden metsästäjä-keräilijäväestölle, sanoo tutkija Miikka Tallavaara Helsingin yliopistosta.

- Tutkimus ei antanut tukea perinteiselle käsitykselle erillisistä refugioista, eli toisistaan eristäytyneistä alueista, joissa ihmispopulaatiot olisivat säilyneet jääkauden ankarimpien vaiheiden aikana, hän sanoo.

Tutkimuksessa Euroopan väkimäärä arvioitiin huomattavasti aiempaa suuremmaksi. Jääkauden kylmimmän vaiheen aikana 23 000 vuotta sitten Euroopan väkimäärä olisi ollut arviolta noin 100 000 ja jääkauden lopulla ilmaston lämmettyä 13 000 vuotta sitten noin 400 000. Tutkimuksen antama tieto väkimäärän ja asutetun alueen muutoksista on tärkeä, kun halutaan ymmärtää varhaisten eurooppalaisten kulttuurista ja geneettistä kehitystä.

Kuvasarja osoittaa asutetun alueen ja väentiheyden muutoksia jääkauden aikaisessa Euroopassa. Kuvassa näkyy myös mannerjäätikkö.

Viimeisen jääkauden aikaista väestökehitystä Euroopassa mallinnettiin Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden monitieteisessä tutkimushankkeessa. Ryhmässä on mukana arkeologian, maantieteen, geologian ja ilmastomallinnuksen asiantuntijoita.

Tutkimus on hyvä esimerkki eri tieteenalat yhdistävästä monitieteisestä ongelmanratkonnasta. Suuret tutkimuskysymykset vaativat yhä useammin monen eri tutkimusalan osaamista ja tieteenalojen rajat ylittävää vuorovaikutusta.

Linkki alkuperäiseen artikkeliin:

Tutkimusryhmän jäsenet:Miikka Tallavaara (Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto, miikka.tallavaara@helsinki.fi)Miska Luoto (Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto, miska.luoto@helsinki.fi)Natalia Korhonen (Ilmatieteen laitos, natalia.korhonen@fmi.fi)Heikki Järvinen (Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto, heikki.j.jarvinen@helsinki.fi)Heikki Seppä (Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto, heikki.seppa@helsinki.fi)

Lisätietoa

Tallavaara et al. 2015. Human population dynamics in Europe over the Last Glacial Maximum. Proceedings of the National Academy of Sciences. http://www.pnas.org/content/early/2015/06/17/1503784112

Tutkija Miikka Tallavaara, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puh. 040 737 0276