Tiedotearkisto: 2019

Väitös: Indo-Gangesin tasangolta kulkeutuu ilmansaasteita Himalajan vuoristoon

26.3.2019 9:17

Ilmatieteen laitoksen tutkija Rakesh Hoodan väitöstutkimus parantaa käsitystä siitä, mistä Pohjois-Intian hiukkasmuotoiset ilmansaasteet koostuvat, ja miten ne kulkeutuvat eri ympäristöjen välillä. Huono ilmanlaatu voi vaikuttaa sekä alueen asukkaisiin että jäätiköihin.

Kuva: Antti Hyvärinen

Kuva: Antti Hyvärinen

Pohjois-Intia ja Indo-Gangesin tasanko on yksi pahiten saastuneimmista alueista koko maailmassa. Saastuminen johtuu päästölähteiden monimuotoisuudesta, alueen maantieteestä ja saaste-episodien pitkittymistä suosivasta meteorologiasta. Ilmatieteen laitoksen tutkija Rakesh Hooda havaitsi väitöstyössään, että Himalajan vuoristoalueet ovat säännöllisesti näiden tasangoilta nousevien ilmansaasteiden vaikutusalueella ilmakehän rajakerroksen nousun seurauksena.

"Ilmiö tapahtuu iltapäivisin auringon lämmittävän vaikutuksen takia ja on erityisen voimakas Intian kuivalla kesäkaudella maaliskuusta toukokuuhun", Rakesh Hooda kertoo.

Hoodan tutkimuksessa käytettiin pienhiukkashavaintoja kahdelta havaintoasemalta, joista toinen sijaitsi Mukteshwarissa, Himalajan vuoristoalueella ja toinen Gual Paharissa, New Delhin läheisyydessä. Yhtäaikaiset ja korkealaatuiset havaintosarjat mahdollistivat pienhiukkasten ominaisuuksien tutkimisen yksityiskohtaisesti. Tutkimuksessa selvisi, että hiukkaset olivat Mukteshwarissa ja Gual Paharissa hyvin samanlaisia ja ne sisälsivät muun muassa paljon mustaa hiiltä. Samankaltaisuus osoittaa, että alueelliset hiukkaslähteet ovat paikallisia lähteitä merkittävämpiä Pohjois-Intian alueella. Lisäksi tutkimuksessa pystyttiin yksityiskohtaisesti osoittamaan juuri ilmakehän rajakerroksen nousun vaikutus hiukkasiin Mukteshwarissa.

Huonolla ilmanlaadulla on merkitystä paitsi Himalajan alueen väestölle mutta myös vuoristoseudun ekosysteemille, sillä alueen jäätiköt voivat kärsiä mustan hiilen lämmittävästä vaikutuksesta. Hoodan väitöskirjatyö auttaa suunnittelemaan Himalajan aluetta hyödyttäviä ilmanlaadun parannustoimenpiteitä Intiassa.

Lisätietoja:

tutkija Rakesh Kumar Hooda, Ilmatieteen laitos, p. 050 401 4544, Rakesh.K.Hooda@fmi.fi

Väitöskirja on saatavilla Helda-palvelussa.

M.Sc, M.Tech. Rakesh K Hooda väittelee 27.3.2019 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Variability and linkages of aerosol properties between sub-urban and high altitude environments in Northern India". Väitöstilaisuus järjestetään Ilmatieteen laitoksella osoitteessa Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Örjan Gustafsson Tukholman yliopistosta, kustoksena on professori Veli-Matti Kerminen.