Tiedote - Ilmaa saastuttavat päästöt ja pitoisuudet ovat vähentyneet Suomessa

Vanhempi tutkija Liisa Jalkanen väittelee 19. joulukuuta ilmakehän epäorgaanisista hivenepäpuhtauksista Suomessa, erityisesti Suomenlahden alueella. Ilmatieteen laitoksesta virkavapaalla oleva Jalkanen työskentelee tällä hetkellä tutkijana Maailman Ilmatieteen järjestössä WMO:ssa. Jalkanen on ensimmäistä kertaa Suomessa tutkinut ja yhdistänyt epäorgaanisten hivenalkuaineiden, esimerkiksi raskasmetallien, päästö-, ilmakehän pitoisuus- ja laskeumatietoja. Jalkanen kehitti Utössä, Virolahdella ja Ähtärissä kerätyille ilmakehän hiukkasille luotettavan liuotusmenetelmän, ja määritteli sitä käyttämällä 30 alkuaineen, muun muassa arseenin, lyijyn, kadmiumin, nikkelin ja kalsiumin pitoisuuksia.

Raskasmetallipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa 1990-luvulla. Esimerkiksi lyijyn ja sinkin päästöt ovat vähentyneet 90 prosenttia ja kadmiumin 80 prosenttia. Sadeveden ja sammalten pitoisuuksien perusteella raskasmetallien laskeuma ei ole kuitenkaan vähentynyt samassa määrin. Puolan, Saksan ja Tsekin rajoittamalta niin sanotulta Black Triangle -alueelta peräisin olevat päästöt vaikuttavat selvästi Suomessa havaittuihin raskasmetallien pitoisuuksiin.

Jalkanen osoitti tutkimuksessaan, että Eestistä peräisin olevien suurten hiukkaspäästöjen vaikutus näkyy Suomenlahden itäisessä ympäristössä hiukkasten alkuainepitoisuuksissa ja laskeumassa. Hiukkaspitoisuuksien ja sateen mukana tulevan laskeuman perusteella tarkasteltuna suurin raskasmetallikuormitus Suomessa on Utön, Virolahden ja Hailuodon merialueilla. Tämä johtuu suhteellisen asutuista alueista, tärkeiden teollisuuslaitosten sijainnista rannikkoalueilla ja kaukokulkeumasta. Arseenin, kadmiumin, kromin, lyijyn ja vanadiinin laskeuma vähenee etelästä pohjoiseen mentäessä. Toisaalta itäisessä Lapissa voidaan nähdä Kuolasta peräisin olevien päästöjen vaikutus. Yleensä pitoisuudet Suomessa ovat alhaisempia kuin Keski-Euroopassa.

Kansainvälinen yhteistyö on ilmakehää koskevissa asioissa merkittävää. Jalkanen aloitti raskasmetallimittauksensa Ilmatieteen laitoksen ylläpitämällä Pallas-Sodankylän GAW-asemalla (Global Atmosphere Watch), ja teki loput tutkimuksensa mittaukset EMEP-asemaverkostossa (European Monitoring and Evaluation Programme). Maailman Ilmatieteen järjestön WMO:n globaalia GAW-havaintoverkkoa koordinoiva johtaja, tohtori John Miller vierailee väitöstilaisuuden yhteydessä Suomessa 18. - 19. joulukuuta. Miller vastaa vierailunsa aikana WMO:n GAW -havainnoitiohjelmaan liittyviin kysymyksiin.

GAW on WMO:n organisoima, maailman laajuinen ilmakehän seurantaohjelma. Se on keskeisessä asemassa ilmastoon vaikuttavien kasvihuonekaasujen seurannassa. GAW toimii läheisessä yhteistyössä eurooppalaisen EMEP-asemaverkoston kanssa. EMEP on YK:n Euroopan talouskomission alainen kaukokulkeuman ilmansaasteiden siirtymisen seuranta- ja arviointiohjelma.

Liisa Jalkasen väitöstilaisuus pidetään 19. joulukuuta kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa 13, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä toimii professori Josef Pacyna Norjan ilmanlaadun tutkimuslaitoksesta NILU:sta ja kustoksena professori Lauri Halonen Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian laboratoriosta.

Lisätietoja:

World Meteorological Organization Scientific Officer, Liisa Jalkanen puh. (09) 789 765 (18.-19. joulukuuta), 990 41 79 222 0744, sähköposti Jalkanen_L@gateway.wmo.ch

Ilmatieteen laitos, Göran Nordlund puh. (09) 1929 5400, 050 3562056, sähköposti goran.nordlund@fmi.fi