Tiedote 20.2.2001

Tiedote - Odin-satelliitin laukaisu onnistui

Ruotsalainen Odin-satelliitti laukaistiin Maata kiertävälle radalle venäläisellä kantoraketilla START-1:llä tiistaina 20. helmikuuta kello 10.48 Suomen aikaa. Odin laukaistiin Itä-Siperiasta Svobodnyn sotilastukikohdasta. Satelliitti kiertää maapalloa 600 kilometrin korkeudessa, ja sen toimintaiäksi on arvioitu kaksi vuotta.

Odin on ruotsalainen piensatelliittihanke, jossa ovat merkittävällä panoksella mukana Suomi, Kanada ja Ranska. Odin on sekä tähtitieteellinen että ilmakehän tutkimukseen liittyvä hanke. Kahden erillisen tutkimusalan yhdistäminen on Odin-hankkeen erityispiirre. Käytännössä mittausaika jaetaan puoliksi tieteenalojen kesken. Odin-satelliitin mukana lentää kaksi tieteellisistä mittalaitetta radiometri SMR ja optinen spektrometri OSIRIS. Päämittalaitteen, radiometrin mittausalue kattaa taajudet 486-580 GHz, sekä taajuuden 118.75 GHz. Radiometrilla tutkitaan sekä tähtitieteellisiä kohteita että Maan ilmakehää, joista molemmista voidaan tehdä havaintoja samoilla taajuuksilla. Radiometri mittaa noin kymmenen eri molekyylin, kuten hapen, otsonin ja veden pitoisuutta tähtien välisistä pilvistä ja Maan ilmakehän ylimmistä kerroksista. Happi- ja vesimolekyylit ovat keskeisiä tutkittaessa tähtien synnyn taustalla olevien molekyylipilvien kehitysvaiheita. Ilmakehästä radiometrin mittaamat otsoni ja vesihöyry ovat keskeisiä tutkimuskohteita, ensimmäinen otsonikadon, toinen kasvihuoneilmiön takia. Odin-satelliitin toisen mittalaitteen, kanadalaisvalmisteisen OSIRIS:in, mittaus perustuu Maan ilmakehästä sironneeseen Auringon valoon. OSIRIS tekee havaintoja UV- ja näkyvän valon aallonpituusalueilla sekä infrapuna-alueella. OSIRIS mittaa otsonia, typpidioksidia, bromidioksidia ja klooridioksidia Maan ilmakehästä.

Odin-hanke on ensimmäinen piensatelliittihanke, jossa Suomella on aktiivinen ja vastuullinen rooli. Vahva suomalaisosallistuminen hankkeeseen perustuu Teknologian kehittämiskeskus Tekesin ja Swedish National Space Boardin vuonna 1994 solmimaan yhteistyösopimukseen. Ylinen Electronics Oy on suunnitellut, valmistanut, testannut ja tehnyt avaruuskelpoiseksi 119 GHz -vastaanottimen, jota käytetään hapen etsimiseen avaruudesta. Teknillisen korkeakoulun Radiolaboratorio on suunnitellut vastaanottimen herkkyyden määräävän laiteosan. Radiolaboratorio on myös vastannut satelliitin radioteleskooppiantennin testauksesta itse kehittämällään testausmenetelmällä. Ylinen Electronics Oy:n ja Teknillisen korkeakoulun Radiolaboratorion osuudet Odinin rakentamisessa ja testaamisessa ovat tulevaisuudessa hyödynnettävissä olevia tuotteita. Radiometriä voidaan soveltaa tietoliikennejärjestelmiin ja uutta, hologrammiin perustuvaa, antennin mittausmenetelmää muiden antennien testaukseen.

Ilmatieteen laitoksella on päävastuu OSIRIS-laitteen mittausaineiston laskentamenetelmissä ja käsittelyssä. Mittausaineisto käsitellään Ilmatieteen laitoksen Lapin tutkimuskeskuksessa Sodankylässä. Ilmatieteen laitoksen ohella OSIRIS-aineiston käsittelyn kehitystyöhön ovat osallistuneet ohjelmointialan yritys CCC Systems Oy ja tieteelliseen konsultointiin erikoistunut ProfMath Oy. Odin-satelliitin ohjaus- ja mittausaineiston vastaanottokeskus sijaitsee Esrangessa Kiirunassa, mistä mittausaineisto siirtyy Internetin välityksellä datakeskuksiin.

Tekes on rahoittanut Odin-hankkeen suomalaisosuuden laiterakentamisen sekä OSIRIS-aineiston laskentamenetelmiin ja käsittelyyn liittyvän kehitystyön. Tekesin osallistuminen koko satelliittihankkeen toteuttamiseen on mahdollistanut suomalaisten tutkijoiden osallistumisen kansainväliseen tutkijayhteistyöhön. Tekesin rahoitusosuus on hankkeessa ollut vuosien 1994-2001 aikana lähes 17 miljoonaa markkaa. Suomalaisosallistumisen taso on ollut seitsemän prosentin luokkaa koko kansainvälisen Odin-hankkeen kokonaiskustannuksista, jotka laukaisu mukaan lukien ovat 270 miljoonaa markkaa. Kustannuksiltaan Odin-satelliitti on selvästi keskimääräistä satelliittihanketta edullisempi. Satelliitin pääsuunnittelusta on vastannut Ruotsissa tiivis kymmenen henkilön huipputiimi.

Ilmatieteen laitos tulee olemaan Suomessa Odinin ilmakehämittausten pääasiallinen tieteellinen hyödyntäjä. OSIRIS-mittaustuloksia voidaan käyttää maapallon otsonikerroksen tarkkailussa ja otsonikatoa aiheuttavien prosessien tutkimisessa. Odin on ensimmäinen satelliitti ilmakehätutkimussatelliittien sarjassa, jossa kesällä 2001 laukaistaan Euroopan Avaruusjärjestön Envisat-satelliitti ja vuonna 2003 NASA:n EOS-Aura-satelliitti. Ilmatieteen laitos osallistuu voimakkaalla panoksella Odin, Envisat ja EOS-Aura-satelliittien otsoni-instrumenttien kehitystyöhön, mittausaineiston prosessointiin ja analysointiin. Monipuoliset, toisiaan täydentävät mittaukset mahdollistavat otsonikemian ja ilmastonmuutosprosessien entistä laaja-alaisemman ymmärtämisen.

Puolet Odin-satelliitin kahden vuoden havaintoajasta käytetään tähtitieteellisiin havainto-ohjelmiin. Odin-satelliitin kartoitukset tulevat siten paljastamaan kuinka yleisiä ovat elämälle suotuisat kemialliset olosuhteet avaruudessa. Odin-satelliitti havainnoi molekyylipilviä, joissa uusia tähtiä syntyy. Tähtitieteelliseen ohjelmaan osallistuvat Helsingin yliopiston tähtitieteen laitos ja Teknillisen korkeakoulun Metsähovin Radiotutkimusasema.

Odin-hankkeen tiedeosuuden rahoittajana on vuosina 1997-2000 toiminut Suomen Akatemia yhteensä 1,1 miljoonalla markalla. Suomen Akatemian näkökulmasta Odin-hankkeen tiedeosuus on erityisen monipuolinen. Lisäksi Odin-hanke hyödyntää Ruotsin Swedish ESO Submillimetre Telescope-yhteistyöhanketta SEST:ia, jossa on voimakas tutkijankoulutuksellinen aspekti. SEST-radioteleskooppi sijaitsee Chilessä La Silla vuorella European Southern Observatoriossa.

Satelliitin nimi Odin tarkoittaa viikinkien jumalten kuningasta, Valhallan hallitsijaa. OSIRIS-mittalaitteen nimi on lyhenne sanoista Optical Spectrograph and InfraRed Imaging System. OSIRIS tarkoittaa myös muinaisegyptiläistä, alkuaan hedelmällisyyden, mutta myöhemmin manalan jumalaa.

Lisätietoa Odin-satelliitista

Kuvia ja animaatioita

LisätietojaIlmatieteen laitos, projektipäällikkö Erkki Kyrölä, (09) 1929 4640, erkki.kyrola@fmi.fi

Teknillinen korkeakoulu, professori Antti Räisänen,(09) 451 2241, antti.raisanen@hut.fi

Ylinen Electronics Oy, johtaja Petri Jukkala,(09) 505 5211, petri.jukkala@ylinen.fi

Helsingin yliopisto, tähtitieteen laitos, professori Kalevi Mattila, (09) 1912 2947 kalevi.mattila@helsinki.fi

Tekes, avaruustoiminta, teknologia-asiantuntija Heikki Hannula, 010 521 5857, 050 577 857 heikki.hannula@tekes.fi