Tiedote 2.4.2001

Tiedote - Ulkoilman otsonipitoisuudet kohoavat kevään edetessä

Ilmatieteen laitos on siirtynyt otsoniseurannan päivittämiseen kerran tunnissa Internet-sivuillaan. Otsonipitoisuustiedot löytyvät osoitteesta ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu/otsoniha.html.

Euroopan unionin lainsäädännön mukaan väestölle tulee tiedottaa, jos ulkoilman otsonipitoisuus nousee 180 mikrogrammaan kuutiometrissä ilmaa. Ilmatieteen laitos tiedottaa asiasta tarvittaessa radion ja television välityksellä. Otsonipitoisuuden päivittäistä kehitystä voi seurata Ilmatieteen laitoksen Internet-sivuilta. Tiedotuskynnyksen ylittäviä arvoja on meillä toistaiseksi havaittu kaksi kertaa; molemmat tapahtuivat kesällä 1996 Etelä-Suomessa. Väestöä on varoitettava, jos otsonipitoisuus nousee 360 mikrogrammaan kuutiometrissä. Suomessa näin korkeiden pitoisuuksien esiintyminen on erittäin epätodennäköistä. Ilmatieteen laitos on mitannut ulkoilman otsonipitoisuuksia Suomessa vuodesta 1986 lähtien.

Ulkoilman otsonipitoisuudet kohoavat aurinkoisen ja lämpimän sään myötä. Otsonia muodostuu ilmakehän kemiallisissa reaktioissa typen oksideista ja hiilivedyistä, joita tulee ilmaan autojen pakokaasuista ja teollisuuden päästöistä. Otsonia muodostavat reaktiot vaativat lämpöä ja auringonvaloa, joten Suomessa kevät ja kesä ovat otollisinta aikaa otsoninmuodostukselle. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan iltapäivällä ja alkuillasta, yöllä pitoisuudet alenevat. Otsonipitoisuuden kohoamisen laukaisevat otsoninmuodostukselle suotuisat sääolosuhteet Suomessa ja samanaikainen korkeiden saastepitoisuuksien kulkeutuminen tänne muualta Euroopasta. Taajamien saastuneemmassa ilmassa otsoni reagoi voimakkaasti muiden ilmansaasteiden kanssa, ja otsonipitoisuudet ovat usein alhaisempia kuin ympäröivällä maaseudulla. Maaseudun puhtaammassa ilmassa otsoninmuodostus pääsee voitolle ja korkeammat pitoisuudet voivat näin esiintyä alueilla, joilla päästöjä on vähän tai ei lainkaan.

Otsoni on voimakas hapetin ja korkeat pitoisuudet ovat terveydelle haitallisia. Hengitysilman otsoni voi aiheuttaa erilaisia hengitystie- ja ärsytysoireita etenkin herkillä ihmisillä. Myös allergiaoireet voivat pahentua korkeiden otsonipitoisuuksien aikana. Otsonille altistumista voi vähentää välttämällä rasittavaa liikuntaa ulkoilmassa korkeiden pitoisuuksien aikana. Otsoni vaurioittaa myös kasvien solukkoa ja heikentää puiden ja viljelyskasvien kasvua.

Suomessa otsonipitoisuudet ovat yleensä alhaisempia kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, jossa ne voivat yltää erittäin haitalliselle tasolle. Euroopan ympäristökeskuksen alustavien tietojen mukaan Euroopassa ei viime kesänä ole raportoitu otsonin varoituskynnyksen ylityksiä, mutta esimerkiksi vuonna 1999 ylittyi 360 mikrogrammaa kuutiometrissä kahdeksalla mittausasemalla Espanjassa, Italiassa ja Bulgariassa. Otsonin tiedotuskynnys 180 mikrogrammaa kuutiometrissä sitä vastoin ylittyi viime kesänä lähes kaikissa Euroopan maissa lukuun ottamatta Irlantia, Suomea, Viroa, Latviaa ja Norjaa.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Tuomas Laurila, puhelin (09) 1929 5510, 050 367 1305, tuomas.laurila@fmi.fiErikoistutkija Virpi Lindfors, puhelin (09) 1929 5514, virpi.lindfors@fmi.fiErikoistutkija Pia Anttila, puhelin (09) 1929 5410, pia.anttila@fmi.fi