Ilmatieteen laitos jatkaa ilmanlaadun hallinnon kehittämistä Makedoniassa

Projekti on jo kolmas Ilmatieteen laitoksen vetämä hanke maassa, jossa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat Euroopan korkeimpia.  Projekti tarkoituksena on mm. kehittää ilmanlaadun mittauksia, laatia ilmanlaadun parantamissuunnitelmia ja arvioida ilmansaasteiden terveysvaikutuksia.  Projekti toteutetaan yhteistyössä paikallisen ympäristöministeriön kanssa.

Makedonia on EU:n jäsenehdokasmaa ja unioni tukee sen uudistumispyrkimyksiä. Ilmatieteen laitos on tukenut Makedoniaa järjestämään maahan nykyaikaista ilmanlaadun seuranta- ja hallintajärjestelmää EU:n ns. Twinning – rahoituksella.  Yhteistyön aikana maahan on mm. pystytetty EU:n vaatimukset täyttävä ilmanlaadun seurantaverkosto sekä järjestetty kaikille avoin reaaliaikainen tiedonjakelu ilmansaastepitoisuuksista  (http://airquality.moepp.gov.mk/?lang=en).  Ihmisten tietoisuus ilmansaasteista ja niiden haitoista onkin maassa huomattavasti kasvanut. 

Skopjessa Pekingin veroisia ilmansaastepitoisuuksia

Ilmatieteen laitoksen ja paikallisen ympäristöministeriön asiantuntijat ovat tutkineet ilmansaasteiden pitoisuuksia Skopjessa, Makedonian pääkaupungissa, jossa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat Euroopan korkeimpien joukossa. Vuosien 2011 ja 2012 mittauksissa hengitettäviä hiukkasia (PM10) oli ilmassa pahimmillaan jopa 800 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, pienhiukkasia (PM2.5) 500 µg/m3 ja typpidioksidia (NO2) yli 400 µg/m3.  Ihmisten terveyden suojaksi asetetut eurooppalaiset ilmanlaatustandardit ylittyivät tutkimusjaksolla laaja-alaisesti ja pitkäkestoisesti Skopjessa.  Pahimpien episodien aikana Skopjen ilmanlaatu oli Pekingin luokkaa.  Suomessa tuskin koskaan ylletään puoliväliinkään näitä saastepitoisuuksia. Skopjessa viranomaiset ovat erittäin hankalassa tilanteessa, ilmansaasteiden vähentäminen vaatisi kaupungissa taloudellisesti varsin raskaita uudistuksia esim. joukkoliikenteessä ja lämmöntuotannossa, samanaikaisesti kun kaupunki jatkaa kasvuaan jo nyt tiheään asutussa Skopjen laaksossa.

Pitoisuuksien vertailua Pekingissä, Skopjessa ja Helsingissä.

Skopjen laakson päästöt eivät pääse leviämään ja laimenemaan

Heikko julkinen liikenne, vanha autokanta, kaukolämmön vähäinen osuus ja mittava puun pienpoltto ovat keskeisiä syitä ilmansaasteiden korkeisiin pitoisuuksiin Skopjessa.  Ongelmaa pahentaa vielä kaupungin sijainti Vardar-joen laaksossa noin kilometrin korkuisten vuorten ympäröimänä.  Erityisesti talviaikaan heikoissa sekoittumisolosuhteissa saasteet eivät pääse pois laakson pohjalta, ja seurauksena on jopa useita päiviä kestäviä ilmansaaste-episodeja, joiden aikana pitoisuudet kohoavat ennätyskorkeiksi.  Tutkimus osoitti selvästi, että ilmansaaste-episodit ovat peräisin paikallisista päästöistä ja tilanteet kehittyvät pahimmiksi talviaikaan ilmakehän huonoissa sekoitusolosuhteissa. 

Lisätietoja:

Sari Lappi, Resident Twinning Adviser, puh. 050 919 5463, sari.lappi@fmi.fiHarri Pietarila, projektipäällikkö, puh. 050 337 8224, harri.pietarila@fmi.fiErikoistutkija Pia Anttila, puh. 050 368 6420, pia.anttila@fmi.fiIlmanlaatuportaali Makedoniassa: http://airquality.moepp.gov.mk/

Pia Anttilan haastattelu: http://youtu.be/XLcMdCg-wSU (video)

Skopjen ilmanlaatututkimus: Pia Anttila, Aneta Stefanovska , Aleksandra Nestorovska-Krsteska,  Ljupco Grozdanovski,  Igor Atanasov,  Nikola Golubov,  Pece Ristevski,  Martina Toceva,  Sari Lappi,  Jari Walden (2015). Characterisation of extreme air pollution episodes in an urban valley in the Balkan Peninsula, Air Quality, Atmosphere and Health, DOI 10.1007/s11869-015-0326-7http://link.springer.com/article/10.1007/s11869-015-0326-7