"Matalapainetoiminta on aktiivista Norjanmerellä, minkä myötä myös Suomeen kantautuu runsasta pilvisyyttä ja ajoittaisia sateita", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Vendi Pelkonen.

Maan pohjoisosassa sää pysyy viikonloppuna poutaisempana, ja siellä päästään nauttimaan myös auringosta.

Ajokeli pysyttelee tavanomaisena pääsiäisen menoliikenteessä torstaina ja perjantaina. Heikkoja vesisateita liikkuu lännestä alkaen kohti itää; tulevan illan ja yön aikana olomuoto voi paikoin olla lumisempaa maan keskiosassa. Päivälämpötila vaihtelee +2:n ja +8 asteen välillä. Yöpakkasia esiintyy lähinnä maan pohjoisosassa sekä Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla alueella. Etelämpänä pilvisyys on runsasta ja lämpötila on pääosin nollan yläpuolella.

Lauantaiaamuna maan eteläosaan nousee hajanaisia sateita, joiden olomuoto vaihtelee. Sateet jäävät kuitenkin vähäisiksi, eikä lunta juuri kerry. Päivälämpötila jää paikoin etelässä +1:n ja +5 asteen välille. Maan keski- ja pohjoisosassa aurinko pääsee lämmittämään, ja siellä lämpötila nousee +5:n ja +10 asteen välille. Pohjois-Lapissa ollaan nollan asteen molemmin puolin.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan sunnuntai-iltana Suomeen yltää laaja matalapainealue sateineen, ja räntä- ja lumisadealue liikkuu lännestä alkaen koko maan halki kohti koillista. Lumisateen myötä ajokeli voi heikentyä sunnuntain ja maanantain välisen yön sekä maanantaiaamun ajaksi.

”Varsinkin maan keski- ja pohjoisosassa matkustavilla kannattaa olla vielä talvirenkaat alla”, Pelkonen korostaa.

Huhtikuun alussa on yleensä lunta vielä suuressa osassa maata

Lämpötilat ovat pääsiäisenä ajankohtaan nähden melko tavanomaisia. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan päivälämpötilat ovat huhtikuun alussa tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa 4‒7 astetta, pohjoisosassa -2:n ja +4 asteen välillä. Öisin on pakkasta koko maassa lounaissaaristoa lukuun ottamatta.

Huhtikuun alussa on lumetonta tyypillisesti maan lounaisosassa ja lähes lumetonta etelä- ja länsirannikon tuntumassa. Maan etelä- ja länsiosan sisämaassa lunta on tyypillisesti 2–20 senttimetriä, maan itä- ja pohjoisosassa 20–70 senttimetriä, Lapissa paikoin yli 80 senttimetriä. Tänä vuonna lumet ovat sulaneet suuressa osassa maata poikkeuksellisen aikaisin, ja pääsiäisenä on Lappia lukuun ottamatta lumetonta lähes koko maassa. Lapissakin lunta on laajalti tavanomaista vähemmän.

Vuosi sitten pääsiäistä vietettiin pari viikkoa tämänvuotista myöhemmin. Tuolloin pääsiäisen sää vaihteli poikkeuksellisen lämpimästä keskimääräisiin lämpötiloihin. Lankalauantaina lämpötila kohosi ylimmillään Helsingin Malmin lentokentällä 21,7 asteeseen; jo kiirastorstaina oli maan keskivaiheilla yleisesti noin 20 asteen lukemia. Pääsiäisen kylmimmät lukemat havaittiin Käsivarren Lapissa, missä päivälämpötilakin oli pääosin pikkupakkasella. Pääsiäissunnuntaina etelässä satoi laajalti 15–30 millimetriä, Ahvenanmaalla jopa 40 millimetriä.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Pääsiäisen säätilastot

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Säätilastoja Ilmastopalvelusta: puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

Esimerkiksi Sodankylä Tähtelän havaintoaseman kuukausikeskilämpötila oli –0,7 astetta, mikä on aseman yli satavuotisen havaintohistorian uusi ennätys ja ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1920 peräti 1,5 asteella. Nykyilmastossa näin lämmin maaliskuu esiintyy Sodankylässä arviolta noin kerran 60 vuodessa, mutta ilman ilmastonmuutoksen lämmittävää vaikutusta sen todennäköisyys olisi ollut vain noin kerran 400 vuodessa. Ilmastonmuutos teki maaliskuun keskilämpötilasta noin kuusi kertaa todennäköisemmän ja nosti lämpötilaa noin 1,9 asteella. Tieto perustuu Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston vertaisarvioituun menetelmään.

Koko maan keskilämpötila oli maaliskuussa 1,1 astetta, mikä on myös uusi ennätys. Edellinen ennätys on vuodelta 2007, jolloin keskilämpötila oli koko maan osalta 0,0 astetta.

Maaliskuun ylin lämpötila oli Heinola Asemantauksessa kuukauden 22. päivänä mitattu 12,6 astetta. Aiemmin ilmoitettu Porvoon Kalbådagrundissa maaliskuun 14. päivänä majakan katolla mitattu 13,2 astetta ei ole alustavien arvioiden mukaan tilastokelpoinen lukema.

Alin lämpötila oli Utsjoki Nuorgamissa kuukauden 2. päivänä mitattu –25,2 astetta.

Idässä ja pohjoisessa monin paikoin lumetonta tai ennätyksellisen vähän lunta

Maaliskuu oli maan etelä- ja keskiosassa laajalti tavanomaista kuivempi ja pohjoisessa tavanomaista sateisempi. Eniten maaliskuussa satoi Teuvan Kauppilankylän havaintoasemalla, jossa sademäärä oli 62,7 millimetriä. Vähiten satoi Hanko Russarön havaintoasemalla, jossa sademäärä oli 6,1 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä, 14,8 millimetriä, mitattiin Kangasniemen kirkonkylän havaintoasemalla kuukauden 1. päivänä.

Maaliskuun lämpö sai lumet sulamaan vauhdilla koko Suomessa, ja lunta oli maaliskuun lopussa idässä ja pohjoisessa monin paikoin ennätyksellisen vähän. Maaliskuun viimeisenä päivänä lumipeite oli suurelta osin sulanut koko maassa Koillismaata ja Lappia lukuun ottamatta. Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lunta oli paikoin 2–5 senttimetriä, poikkeuksena Puolanka Paljakka, jossa lunta oli 27 senttimetriä. Lapissa ja Koillismaalla lumipeitteen syvyys oli noin 20–80 senttimetriä, lukuun ottamatta aivan Kilpisjärven pohjoisinta aluetta, jossa lunta oli kuukauden päättyessä noin 90 senttimetriä.

Auringonpaistetunteja kertyi maaliskuussa yleisesti lähelle tavanomaisia määriä.

Lisätietoja:

• Maaliskuun säätilastot

• Kevätsään tilastoja

• Ilmastollinen vertailukausi

Säätilastoja Ilmastopalvelusta, puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?

Keväällä varoitukset perustuvat kuloheinän kosteuden arviointiin. Kuloheinä kuivuu aurinkoisina ja tuulisina päivinä hyvin nopeasti, mutta heikotkin sateet vähentävät sen syttymisherkkyyttä.

"Ennusteissa on aina epävarmuutta, ja on tärkeää tarkistaa voimassa oleva varoitus ennen kuin sytyttää avotulen", korostaa meteorologi Tuomo Bergman Ilmatieteen laitokselta.

Tiistaina maan itäosaan on odotettavissa sateita, mutta sademäärä jää kuivimmilla alueilla Kaakonkulmalla ja Päijät-Hämeessä pääosin alle kahden millimetrin. Sademäärien ei odoteta ylittävän viittä millimetriä viikonloppuun mennessäkään, joten kuloheinä kuivuu nopeasti poutajaksojen aikana. Tuulenpuuskat maan etelä- ja keskiosan syttymisherkillä alueilla ovat pääosin 5–10 metriä sekunnissa.

Avotulta ei saa tehdä varoituksen ollessa voimassa

Jos maastopalovaroitus on voimassa, avotulta ei saa sytyttää. Avotulella tarkoitetaan nuotiota tai muuta vastaavaa tulen käyttöä, josta tuli voi päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin seurauksena. Nuotion lisäksi esimerkiksi kertakäyttögrilli määritellään avotuleksi. Kielto koskee maastopalovaroituksen kaikkia kolmea luokkaa, keltaista, oranssia ja punaista.

Maastopalovaroitukset ovat vuorokausikohtaisia, ja niitä voidaan antaa viisi vuorokautta etukäteen. Suurten ja nopeasti etenevien maastopalojen todennäköisyys kasvaa oranssin ja punaisen tason varoituksissa.

Ilmatieteen laitos antaa maastopalovaroituksen maakuntakohtaisesti, pohjoisessa kuntakohtaisesti. Olosuhteet vaihtelevat kuitenkin paikallisesti paljon, ja tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulen turvallisesta käytöstä ja sammuttamisesta. Maastopaloista suurin osa johtuu ihmistoiminnasta.

"Suuria maastopaloja on ollut Suomessa viime vuosikymmeninä vähän naapurimaihin verrattuna. Tähän on monia syitä metsänhoidosta lähtien, mutta otollisissa olosuhteissa hyvin suuret palot ovat meilläkin mahdollisia", Bergman sanoo.

Maastopalovaroituksen voimassaolon voi tarkistaa helposti Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta ja sääsovelluksen Varoitukset-välilehdeltä.

Lisätietoja:  

• Voimassa olevat varoitukset

• Maastopalovaroitus

• Maastopaloindeksi

• Avotulen määrittelystä ja säännöistä (Pelastustoimi)

Ryhmäpäällikkö, meteorologi Tuomo Bergman, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 2035, tuomo.bergman@fmi.fi 

Sääennuste palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk, puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Tutkimuksessa kehitettiin uusi laskentamenetelmä yhteiskunnan materiaalitarpeen sekä teollisen tuotannon laskemiseen maailmanlaajuisesti. Menetelmä yhdistettiin Ilmatieteen laitoksella kehitettyyn SuCCESs‑skenaariomalliin, jonka avulla laskettiin materiaalikysyntä sekä siitä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, energiankulutus sekä joukko muita ympäristöhaittoja. Laskelmat tehtiin kuudelle pitkän aikavälin skenaariolle, jotka eroavat toisistaan talouden kasvunopeuden ja talouden materiaali-intensiteetin suhteen.

Materiaalituotanto kasvaa merkittävästi käytännössä kaikissa tulevaisuuden skenaarioissa. Lisääntyvän materiaalituotannon myötä kasvavat päästöt lisäävät painetta päästöjen vähentämiseen, mikä tekee esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisesta vaikeampaa. Ainoastaan matalan materiaalikysynnän skenaariossa, jossa tulevaisuuden talouskasvu jäi maltilliseksi ja materiaali-intensiteetti laski merkittävästi pitkän aikavälin keskiarvostaan, teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuosisadan aikana ilman aktiivisia päästövähennystoimia.

Kiertotalous voi tarjota uusia ratkaisuja ilmastotoimiin

Tutkimuksessa kehitetty mallinnusmenetelmä mahdollistaa myös kiertotalouskysymysten yhdistämisen ilmastonmuutoksen hillintäskenaarioihin aiempaa paremmin. Tämä auttaa päätöksentekijöitä arvioimaan, miten ilmastotavoitteita voidaan edistää esimerkiksi kierrätystä, tuotteiden pitkäikäisyyttä ja materiaalitehokkuutta parantamalla.

”Kiertotalous on pitkään tunnistettu yhdeksi keinoksi vähentää päästöjä, mutta sen huomioimiseen päästöskenaarioissa ei ole ollut kattavaa menetelmää. Kehittämämme menetelmä voi toimia siltana päästöskenaarioiden ja kiertotaloustutkimuksen välissä”, toteaa tutkimusta johtanut tutkimusprofessori Tommi Ekholm Ilmatieteen laitokselta.

Päästöskenaarioita hyödynnetään laajasti mm. hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n arviointiraporteissa ja ne ovat tärkeitä työkaluja myös käytännön ilmastopolitiikan tukena. Skenaarioiden avulla voidaan tunnistaa ja analysoida kustannustehokkaimpia keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen erilaisilla tulevaisuuspoluilla.

Tutkimus tehtiin Ilmatieteen laitoksen johdolla yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Wienin BOKU-yliopiston kanssa.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Tommi Ekholm, Ilmatieteen laitos, p. 040 775 4079

Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla Environmental Research Letters -tiedelehdessä.

Viite: Ekholm, T., Springare, S., Savolainen, H., Streeck, J., & Wiedenhofer, D. (2026). Exploring global, economy-wide material trajectories and associated environmental pressures under shared socioeconomic pathways. Environmental Research Letters, 21(6), 064016. https://doi.org/10.1088/1748-9326/ae51a9

Lisäksi itärajan tuntumassa on tänään havaittu savun hajua, joka on mahdollisesti peräisin Venäjällä palavista öljysatamista. Savujen mukana kulkeutuneet pienhiukkaset ovat heikentäneet ilmanlaadun ajoittain huonoksi tai erittäin huonoksi Imatralla ja Lappeenrannassa.

"Venäjältä kulkeutuneet savut eivät ole heikentäneet ilmanlaatua muualla Suomessa, vaan vaikutukset ovat rajoittuneet paikallisesti Etelä-Karjalan alueelle", sanoo erikoistutkija Karri Saarnio Ilmatieteen laitokselta. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan savut kulkeutuvat tuulen mukana aluksi kohti koillista ja myöhemmin kohti itää. Savua voi kulkeutua seuraavan vuorokauden aikana maan itäisimpiin osiin.

Heikentynyt ilmanlaatu voi aiheuttaa terveyshaittoja

Huono ilmanlaatu voi aiheuttaa terveyshaittoja etenkin ilmansaasteille herkille ihmisille. Astmaatikot ja yleensä iäkkäät, sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat henkilöt voivat saada hengitystie- ja sydänoireita; lisäksi keuhkojen ja sydämen toimintakyky voi heiketä. Pienhiukkaset voivat lisätä lasten hengitystieoireita ja -infektioita.

Myös terveet ihmiset voivat kokea silmien, nenän ja kurkun ärsytystä tai lievää hengenahdistusta. Oireilevien henkilöiden kannattaa välttää rasitusta aiheuttavaa liikuntaa ulkona ja pysytellä pääosin sisätiloissa.

Lisätietoja ajantasaisesta ilmanlaadusta saa Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta.

Lisätietoja:

Ilmanlaatu Suomessa

Ilmanlaatu: Erikoistutkija Karri Saarnio, Ilmatieteen laitos, puh. 050 400 3094, etunimi.sukunimi@fmi.fi

Ilmanlaadun terveysvaikutukset: Erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, puh. 029 524 6302, etunimi.sukunimi@thl.fi

Sääennuste: Palveleva meteorologi 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Helmikuun lopulla sää muuttui kuitenkin lähes kertaheitolla erittäin leudoksi.

"Paikoin poikkeuksellisen lauha maaliskuu on sulattanut jäätä tasaisesti niin, että Itämeren jäällinen ala on nyt palautunut vuodenajalle totutulle tasolle", sanoo ryhmäpäällikkö Patrick Eriksson Ilmatieteen laitoksen Meripalveluista.

Jäätä on hieman runsaammin enää pohjoisella Perämerellä, missä kovat lounaistuulet ovat viime aikoina työntäneet ulapan ajojääkenttää voimakkaasti kasaan. Jääkentässä esiintyy paksuja ahtojäitä ja jään puristusta, mitkä tuottavat päänvaivaa talvimerenkululle. Alueella onkin useampi jäänmurtaja avustamassa laivaliikennettä Suomen satamiin.

Merenkurkusta etelään rannikoiden jäät haurastuvat ja sulavat nyt hyvää vauhtia. Lämmin sää ja päivä päivältä lisääntyvä auringonvalo kutistavat jääpeitettä tehokkaasti.

"Pitkin eteläisempiä rannikoitamme ei jäille ole enää asiaa. Hauras kevätjää pettää helposti jalkojen alla, vaikka jää olisi kymmeniä senttimetrejä paksua. Kun merijää sulaa, se tapahtuu koko jään paksuudelta, ei pelkästään jään ylä- tai alapuolelta", Eriksson korostaa.

Itämeren jäätalvi jatkuu tavallisesti toukokuulle

Itämerellä esiintyy jäätä tavallisesti marras-joulukuusta toukokuun lopulle. Laajimmillaan jääpeite on yleensä helmi-maaliskuun vaihteessa.

Itämeren suurin vuosittainen jääpeitteen laajuus vertailukaudella 1991–2020 oli keskimäärin 141 000 neliökilometriä, mikä vastaa noin kahta viidesosaa Itämeren pinta-alasta. Viimeisin ankara jäätalvi koettiin talvella 2010–2011, jolloin jääpeitteen maksimilaajuus oli 309 000 neliökilometriä. Erittäin leutoina talvina vuotuisen jääpeitteen laajin ulottuvuus jää reilusti alle 100 000 neliökilometrin.

"Vaikka ilmaston lämpeneminen lyhentää jäätalvien kestoa Itämerellä ja vähentää merijääpeitteen pinta-alaa ja paksuutta, voi runsasjäisiä talvia esiintyä satunnaisesti jatkossakin", Eriksson sanoo.

Ilmatieteen laitos julkaisee koko Itämeren kattavan jääkartan päivittäin, kunnes Itämeri on jäätön. Jääkarttaa tehdään yhteistyössä Ruotsin ilmatieteen laitoksen (SMHI) kanssa.

Lisätietoja:

• Itämeren jäätilanne

Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu, puh. 029 539 3464 (arkisin klo 9–15)

"Perjantai-iltana mitattiin vuoden korkeimmat katupölypitoisuudet, ja katupöly heikentää ilmanlaatua monin paikoin myös alkavalla viikolla", sanoo tutkija Katriina Kyllönen Ilmatieteen laitokselta.

Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katuosuuksilla. Ilmanlaatu voi parantua nopeasti, kun siirrytään kauemmas pölyävästä kadusta tai väylästä; esimerkiksi hiljaisemmilla sivukaduilla ilma on puhtaampaa.

Yleisesti pölytilanne helpottuu katujen puhdistuksen edetessä sekä sateiden puhdistaessa ilmaa. Poutainen, kuiva ja tuulinen sää pahentaa katupölytilannetta, sateet puolestaan puhdistavat ilmaa tehokkaasti.

Sateita viikon puolivälissä, kertymät melko pieniä

Lähipäivien sää on keväisen vaihtelevaa: vielä tiistaina aurinko paistaa laajalti ja lämpötila on pitkälti plusasteiden puolella, etelässä lämpötila hätyyttelee kymmentä plusastetta. Tiistaina iltapäivällä pilvisyys kuitenkin lisääntyy maan länsiosasta alkaen, ja tiistai-illan ja keskiviikkoyön aikana sataa lähes koko maassa.

Pohjoisessa sateet tulevat lumena tai räntänä, etelässä olomuoto on vetisempää. Idässä voi ajoittain sataa myös märkää lunta. Meri-Lapissa lunta voi paikoin kertyä jopa 10 senttimetriä, yleisesti kertymä on 2‒5 senttimetriä. Uusi annos sateita saapuu maan eteläosaan keskiviikkoaamuna; tämä sadealue on hyvin vetinen eteläisintä Lappia myöten.

Seuraavan kolmen vuorokauden sadekertymä vedeksi muutettuna on maan etelä- ja keskiosissa pääasiassa 1–5 millimetriä, länsirannikon tuntumassa 5–10 milliä. Pohjoisessa vastaava kertymä on 3–15 millimetriä, Meri-Lapissa voi sataa tätäkin enemmän.

"Katupölytilanne ei melko vähäisten sadekertymien takia helpota maan etelä- ja keskiosissa kovinkaan laajalti", sanoo meteorologi Laura Tuomola Ilmatieteen laitokselta.

Tuuli on lähipäivinä pääasiassa kohtalaista, ajoittain puuskaista.

Myös siitepölykausi on käynnistynyt

Katupölyä nousee ilmaan, kun teiden pinnat kuivuvat ja talven aikana kertynyt pöly nousee ilmaan tuulen ja liikennevirtojen myötä. Suuri osa katupölystä on peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista ja hiekoituksesta. Nastarenkaat lisäävät katupölyn muodostumista. Hiekoitushiekan lisäksi ilmassa leijuva pöly sisältää muun muassa tien pinnoitteesta, autojen renkaista ja jarruista sekä pakokaasuista peräisin olevia hiukkasia.

Katupöly voi aiheuttaa terveellekin ihmiselle oireita. Tyypillisiä oireita ovat nuha, yskä sekä kurkun ja silmien kutina ja kirvely. Astmaatikot ja muut ilmansaasteille herkät ihmisryhmät, kuten iäkkäät henkilöt ja pienet lapset, voivat kokea vakavampia terveyshaittoja, kuten hengitystieoireiden lisääntymistä.

Allergisten osalta tilannetta hankaloittaa myös alkanut siitepölykausi. Turun yliopiston siitepölytiedotuksen mukaan pähkinäpensaan ja lepän kukinta on alkanut maan lounaisosissa ja Uudellamaalla. Siitepölyä voi kulkeutua etelästä myös muualle Suomeen, minkä lisäksi kaukokulkeuma muualta Euroopasta voi nostaa siitepölypitoisuuksia.

Lisätietoja:

• Ilmanlaatu Suomessa

• Katupöly

• 10 vinkkiä katupölykauteen (Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY)

• Siitepölytiedotus (Turun yliopisto)

Ilmanlaatu: Erikoistutkija Arnaud Praplan, puh. 050 430 8791, etunimi.sukunimi@fmi.fi

Sääennuste: Palveleva meteorologi 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Raportin keskeiset havainnot:

• Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat korkeimmillaan vähintään satoihin tuhansiin vuosiin, hiilidioksidin osalta jopa miljooniin vuosiin.

• Maapallon energiatasapainon häiriö on ennätyksellisen suuri – suurin koko 65 vuoden mittaushistorian aikana. Maapallon ilmastojärjestelmään kertyy enemmän energiaa kuin sieltä poistuu.

• Valtameret lämpenevät nopeasti ja sitovat yli 90 % ylimääräisestä lämmöstä – viime vuosina lämpeneminen on kiihtynyt selvästi.

• Jäätiköt ja merijää hupenevat, ja merenpinta jatkaa nousuaan.

• Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja niiden vaikutukset ulottuvat talouteen, ruokaturvaan, terveyteen ja muuttoliikkeeseen.

Raportissa maapallon energiatasapainon häiriö on mukana ensimmäistä kertaa yhtenä keskeisenä ilmaston tilaa kuvaavana mittarina. Energiatasapaino kuvaa maapallolle saapuvan ja sieltä poistuvan energian suhdetta. Tasapainoisessa ilmastossa nämä ovat likimain yhtä suuret, mutta kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu on horjuttanut tasapainoa.

”Raportti korostaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja osin peruuttamattomia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi havaintojen, varoitusjärjestelmien ja ilmastopalvelujen kehittäminen on keskeistä, jotta riskejä voidaan vähentää ja yhteiskunnat pystyvät sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.

Suomessa tehtävät havainnot ovat tärkeitä kansallisesti ja kansainvälisesti

Raportti julkaistiin 23. maaliskuuta vietettävänä Maailman ilmatieteen päivänä, jonka teemana on mittausten ja havaintojen merkitys ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä ja siihen varautumisessa.

Suomessa Ilmatieteen laitos tuottaa pitkäjänteisiä sää- ja ilmastohavaintoja, jotka ovat osa kansainvälistä havaintoverkostoa. Havainnot ovat sääennusteiden perusta ja mahdollistavat ilmastonmuutoksen seurannan ja sen vaikutuksiin varautumisen.

”Vain luotettavilla mittauksilla ymmärrämme, kuinka ilmasto muuttuu. Suomessa pitkät havaintoaikasarjat ja korkeatasoinen mittausverkko ovat keskeisiä sekä kansallisesti että osana maailmanlaajuista yhteistyötä”, sanoo Petteri Taalas.

Lisätietoja:

Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460. Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

WMO:n tiedote (englanniksi): Earth’s climate swings increasingly out of balance

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Vuodenaikojen tilastoja

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

"Meillä on nyt monta samanaikaista ilmiötä käynnissä: Keski-Euroopasta kulkeutuu Suomeen pienhiukkasia, ja se vaikuttaa eniten heikentyneeseen ilmanlaatuun. Lisäksi katupölykausi on käynnistymässä, ja siitepölyjäkin kulkeutuu jo Suomeen", sanoo tutkija Katriina Kyllönen Ilmatieteen laitokselta.

Korkeimmat mitatut pienhiukkaspitoisuuksien vuorokausikeskiarvot olivat keskiviikkona Lounais-Suomessa lähes 50 mikrogrammaa kuutiometrissä. Euroopassa on astumassa tänä vuonna voimaan uusi kansalaisten tiedotus- ja varoitusvelvollisuus, mikäli pitoisuudet ovat haitallisen korkeita terveydelle. Pienhiukkasten osalta kyseinen vuorokausitaso on 50 mikrogrammaa kuutiometrissä, eli raja ei nyt aivan ylittynyt Suomessa.

Ilmakehän pienhiukkaspitoisuudet ovat koholla Suomessa Keski-Euroopan teollisuusalueilta saapuneen laaja-alaisen kaukokulkeuman takia. Näillä alueilla korkeat pienhiukkaspitoisuudet ovat yleisempiä kuin meillä.

Heikentyneen ilmanlaatutilanteen odotetaan pienhiukkasten osalta paranevan tämän päivän jälkeen. Ennusteen mukaan lähipäivinä voi kuitenkin esiintyä alueellisesti kohonneita pienhiukkaspitoisuuksia. Katupölykausi on vasta alkamassa, joten tulevat sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi pölyn muodostumiseen. Poutainen, kuiva ja tuulinen sää pahentaa katupölytilannetta, ja sateet puolestaan puhdistavat ilmaa tehokkaasti.

Turun yliopiston siitepölytiedotuksen mukaan etelämpää Euroopasta kulkeutuu koko maahan lepän siitepölyä, ja sen määrät voivat nousta korkeiksi maan etelä- ja keskiosissa. Lisäksi pähkinäpensaan siitepölyä saattaa kulkeutua maan etelä- ja keskiosiin.

Heikko ilmanlaatu voi aiheuttaa terveyshaittoja

Heikentynyt ilmanlaatu voi aiheuttaa terveyshaittoja etenkin ilmansaasteille herkille ihmisille. Astmaatikot ja yleensä iäkkäät, sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat henkilöt voivat saada hengitystie- ja sydänoireita; lisäksi keuhkojen ja sydämen toimintakyky voi heiketä. Pienhiukkaset lisäävät lasten hengitystieoireita ja -infektioita.

Myös terveet ihmiset voivat kokea silmien, nenän ja kurkun ärsytystä tai lievää hengenahdistusta. Oireilevien henkilöiden kannattaa välttää rasitusta aiheuttavaa liikuntaa ulkona ja pysytellä pääosin sisätiloissa.

Lisätietoja ajantasaisesta ilmanlaadusta saa Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta.

Loppuviikko on tuulinen ja monin paikoin sateinen

Ilmatieteen laitoksen 12. maaliskuuta tekemän sääennusteen mukaan suuressa osassa maata sataa tänään vettä tai tihkua, Lapissa myös lunta. Perjantaina tuuli yltyy, ja perjantaina iltapäivällä puuskat voivat yltyä jopa myrskypuuskiksi maan länsi- ja lounaisosassa, erityisesti Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Myös läntisillä merialueilla lounaistuuli nousee myrskylukemiin tai lähelle niitä.

Puuskien ennustetaan heikkenevän perjantai-iltaa kohden auringon laskettua. Myöhäisillaksi voimakkaimman tuulen alue siirtyy Pohjois-Suomeen, missä kovimmat, paikoin noin 20 m/s puhaltavat puuskat osuvat Lapin lounaisosaan. Lauantaiaamupäivään mennessä puuskat hiipuvat myös Lapissa.

Matalapaine tuo mukanaan sateita Pohjanmaalle ja siitä pohjoiseen sekä Lappiin. Osa sateista tulee Keski-ja Pohjois-Lapissa myös lumena, mikä heikentää ajokeliä. Lauantaina erityisesti Varsinais-Suomesta koilliseen kohti Kainuuta ulottuvalla alueella on odotettavissa vesisateita. Sateita yltää todennäköisesti myös Uudenmaan länsiosaan. Sunnuntaina sateet painottuvat todennäköisesti länteen ja pohjoiseen.

Poutaisimmat alueet ovat viikonloppuna idässä, missä aurinkoisimmilla alueilla lämpötila kohonnee kymmenen asteen tuntumaan.

Lisätietoja:

• Ilmanlaatu Suomessa

• Ilmanlaatuindeksi

• Pienhiukkaset ilmansaasteena

• Voimassa olevat varoitukset

Ilmanlaatu: Tutkija Katriina Kyllönen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 352 6722, katriina.kyllonen@fmi.fi

Sääennuste: Palveleva meteorologi 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)