Suomen ilmanlaatumittaukset ovat korkeatasoisia ja luotettavia

20.11.2018 15:37

Ilmanlaatumittausten tulokset ovat Suomessa korkealla tasolla. Tämä käy ilmi Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden tekemästä vertailumittauskampanjasta, joka toteutettiin Suomen ilmanlaadun seuranta-asemilla vuosina 2017–2018.

Kuva: Eija Vallinheimo

Kuva: Eija Vallinheimo

Vertailumittausten järjestäminen sekä mittausten laatujärjestelmien arviointi on kansallisen ilmanlaadun vertailulaboratorion tehtävä, joka on kirjattu EU-direktiiviin. Vertailumittauksilla varmistetaan, että Suomen ilmanlaadun mittaukset tehdään eurooppalaisten standardien mukaisesti ja että ilmanlaadun mittaustulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

"Vertailumittausten tulokset olivat valtaosin erinomaisia, mikä osoittaa, että ilmanlaadun mittauksia tehdään Suomessa korkeatasoisesti ja luotettavasti", kertoo vertailumittauskampanjan toteutuksesta vastannut Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Karri Saarnio.

Kampanjan yhteydessä suoritettiin myös mittausverkkojen laatujärjestelmien auditointi. 

"Laatujärjestelmien kehittyminen ja laadunvarmistuksen roolin korostuminen vaikuttavat osaltaan hyvään tulokseen. Oli ilo huomata, että mittaajat ovat aktiivisesti tehneet laatujärjestelmien kehitystyötä", toteaa Ilmatieteen laitoksen laatupäällikkö Katriina Kyllönen.

Vertailumittaukset tehtiin mittausasemilla

Suomessa on satakunta pysyvää ilmanlaadun mittausasemaa kolmenkymmenen mittausverkon alaisuudessa noin 60 kunnan alueella. Suomessa kaupungit ovat vastuussa tarvittavasta ilmanlaadun seurannasta alueellaan. Ilmatieteen laitos puolestaan seuraa ilmanlaatua tausta-alueilla. Kampanjan aikana Ilmatieteen laitoksen vertailulaboratorio kiersi yhteensä noin parikymmentä mittausverkkoa, ja vertailumittaus suoritettiin laboratorion sijaan mittausasemilla.

"Mittausten siirtäminen laboratoriosta kenttäolosuhteisiin oli haastavaa, mutta onnistuimme tässä hyvin", Karri Saarnio toteaa.

Vertailumittauskampanjoita järjestetään viiden vuoden välein, ja nyt raportoitu kampanja oli järjestyksessään neljäs. Vertailumittaus koski kaasumaisista ilmansaasteista typen oksideja, rikkidioksidia ja otsonia, joille on lainsäädännössä asetettu raja-arvot tai tavoitearvot.

Ilmatieteen laitos suoritti kaasumaisten ilmansaasteiden vertailumittausten yhteydessä myös jatkuvatoimisten hiukkasmittausten vertailun.

Lisätietoja:

vanhempi tutkija Karri Saarnio, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 5521, karri.saarnio@fmi.fi

tutkija, laatupäällikkö Katriina Kyllönen, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 5461, katriina.kyllonen@fmi.fi

Ilmanlaadun vertailulaboratorio: http://ilmatieteenlaitos.fi/laadunvarmennus

Kampanjan raportti on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa https://ilmatieteenlaitos.fi/raportit-ja-lomakkeet

Koko Suomen ilmanlaatua voi seurata Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa:

https://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu (suomeksi)
https://sv.ilmatieteenlaitos.fi/luftkvalitet (ruotsiksi)
https://en.ilmatieteenlaitos.fi/air-quality (englanniksi)