Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kertomme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Auringonsäteilyn määrän Intiassa ennustetaan vähentyvän hieman

Auringonsäteilyn määrän Intiassa ennustetaan vähentyvän hieman

Ilmastonmuutosmallit osoittavat, että auringonsäteilyn määrä vähenee pikkuisen Intiassa lähivuosikymmeninä. Se ei kuitenkaan merkittävästi heikennä aurinkoenergiatuotannon edellytyksiä.

Intialaiset suunnittelevat lisäävänsä lähivuosina aurinkoenergian tuotantoa rajusti. Siihen maassa onkin hyvät edellytykset, sillä auringonpaistetta saadaan kylliksi kaikkina vuodenaikoina. On kuitenkin tärkeää tietää, lisääntyykö vai vähentyykö taivaalta tulevan auringonsäteilyn määrä tulevaisuudessa ilmaston muuttuessa.

Ilmastonmuutosmallien tulosten perusteella näyttää siltä, että lähivuosikymmeninä Intiassa saadaan aurinkoa jonkin verran aiempaa vähemmän.  Vähenemä ei kuitenkaan ole suurta, vain muutaman prosentin luokkaa.

Eniten säteilyn määrä putoaa tiheästi asutetussa Pohjois-Intiassa. Mikäli ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistutaan (RCP2.6- ja RCP4.5-skenaariot), säteilyn määrä alkaa jälleen lisääntyä vuosisadan puolivälin tienoilla ja kohoaa ennen tämän vuosisadan loppua lähelle 1900-luvun lopun tasoa.  Jos taas ilmastonmuutos jatkossakin etenee nopeasti (RCP8.5-skenaario), aurinkoa saadaan nykyistä vähemmän myös vuosisadan loppuvuosikymmeninä.

Vesihöyry ja saasteet vaikuttavat auringonsäteilyn määrään

Tutkimuksessa selviteltiin myös, miten Intian saaman auringonsäteilyn määrä riippuu muiden tekijöiden muuttumisesta. Ilmakehän vesihöyry imee itseensä auringon säteilyä, ja ilma pystyy pitämään sisällään vesihöyryä sitä enemmän, mitä lämpimämpää se on. Näin ollen vesihöyry pidättää auringon säteilyä sitä voimakkaammin, mitä nopeammin ilmasto lämpiää.

Myös ilmaa samentavien saasteitten, mm. ilmassa leijuvien nokihiukkasten, arvioidaan lisääntyvän lähivuosikymmeninä. Tämäkin selittää osaltaan auringon säteilyn vähenemistä. 

Kolmas tutkittu säteilyn määrään vaikuttava tekijä oli pilvisyys. Ilmastomallit keskimäärin ennustavat pilvien määrän pysyvän suunnilleen ennallaan, mutta eri mallien tulokset poikkeavat tässä suhteessa toisistaan aika paljon.

Maan pinnalle tulevan auringonsäteilyn määrän vähentyminen on tämän tutkimuksen mukaan siis melko pientä eikä merkittävästi heikennä aurinkoenergian tuotannon edellytyksiä Intiassa. Suurempi merkitys on luultavimmin sillä, miten aurinkosähkön tuotantokustannukset sekä sähkön kysyntä ja hinta muuttuvat tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa käytettiin 27 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tuloksia kansainvälisestä tietopankista. Malleja oli ajettu käyttäen kolmea kasvihuonekaasuskenaariota: 1) RCP2.6, kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisia päästöjä leikataan jyrkästi jo 2020-luvulta alkaen, 2) RCP4.5, päästöjen rajoituksia tehostetaan asteittain niin, että maailmanlaajuiset päästöt kääntyvät laskuun ennen vuosisadan puoliväliä ja 3) RCP8.5, kasvihuonekaasujen päästöt alati kasvavat aina tämän vuosisadan loppuun asti.

Tutkimus toteutettiin suomalais-intialaisena yhteistyönä Suomen akatemian Uusi Energia -ohjelman rahoituksella.

Lisätietoja:

tutkija Kimmo Ruosteenoja, Ilmatieteen laitos, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi, puh. 029 539 4128

ryhmäpäällikkö Anders Lindfors, Ilmatieteen laitos, anders.lindfors@fmi.fi, puh. 050 433 1055

Ruosteenoja, K., P. Räisänen, S. Devraj, S. Garud and A. Lindfors, 2019: Future changes in incident surface solar radiation and contributing factors in India in CMIP5 climate model simulations. Journal of Applied Meteorogy and Climatology, 58, 19-35. DOI:10.1175/JAMC-D-18-0013.1.

Tutkimus on ilmestynyt verkossa 2.1.2019.


Lisää tiedeuutisia arkistossamme