Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 350 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Grönlannin mannerjäätikkö tummenee reunoiltaan sulaessaan, meriin päätyvät sulamisvedet jäätikön massan hupenemisen suurin syy

Grönlannin mannerjäätikkö tummenee reunoiltaan sulaessaan, meriin päätyvät sulamisvedet jäätikön massan hupenemisen suurin syy

Yli kolmen vuosikymmenen ajan tehdyt satelliittimittaukset paljastavat mannerjäätikön reuna-alueiden tummuneen etenkin 2000-luvulla. Tutkimus vahvistaa, että jäätikön pinnan sulamisveden virtaus meriin vaikuttaa eniten jäätikön viimeaikaiseen hupenemiseen.

Grönlannin mannerjäätikön pinnan heijastavuuden eli albedon muutoksia tutkittiin kahdeksankymmentäluvun alusta vuoteen 2015 asti kerättyjen sääsatelliittikuvien avulla. Tutkimus paljasti, että jäätikön reuna-alueet ovat selkeästi tummentuneet heinä-elokuussa etenkin vuosituhannen vaihteesta vuoteen 2012.

Tulokset ovat yhtäpitäviä yleisen Arktisen alueen lämpenemisen kanssa, mutta mannerjäätikön sulamista tänä kautena ovat lisäksi voimakkaasti vahvistaneet pitkäkestoiset korkeapaineet Grönlannin yllä. Sulavasta lumesta ja jäästä paljastuvat epäpuhtaudet (esim. pöly), pilvisyyden muutokset ja lumessa elävän levän yleistyminen ovat myös todennäköisesti myötävaikuttaneet albedon pienenemiseen.

Jäätikön reunojen sulaminen kesäisin on nopeutunut, ja voimakkaasti sulavat alueet ovat laajentuneet. Grönlannin kaakkoisreuna poikkeaa tästä kehityksestä, koska siellä voimakkaasti lisääntyneet talvikauden lumisateet ovat hidastaneet jäätikön sulamisen kiihtymistä ja estäneet sen pinnan tummenemista.

Tutkimus vahvisti aiemman, mannerjäätikköä mallintamalla saadun tuloksen siitä, että tärkein syy viimeaikaiseen massan hupenemiseen on jäätikön pinnan kiihtynyt sulaminen ja sitä kautta lisääntynyt sulamisvesien virtaus Grönlantia ympäröiviin meriin. Käytetyt satelliittihavainnot olivat täysin riippumattomia ilmasto- tai jäätikkömalleista.

Tutkimus toteutettiin Ilmatieteen laitoksen ja yhdysvaltalaisen Byrd Polar & Climate Research Center -tutkimuskeskuksen tutkijoiden yhteistyönä.

Lisätietoja:

tutkimusprofessori (Tenure Track) Aku Riihelä, Ilmatieteen laitos, puh. 050 380 3308, aku.riihela@fmi.fi

Riihelä, A., King, M. D., and Anttila, K.: The surface albedo of the Greenland Ice Sheet between 1982 and 2015 from the CLARA-A2 dataset and its relationship to the ice sheet's surface mass balance, The Cryosphere, 13, 2597–2614, 2019.

https://doi.org/10.5194/tc-13-2597-2019


Lisää tiedeuutisia arkistossamme