Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 350 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Ilmakehän kiertoliike kontrolloi kosteuden ja pilvien alueellista jakaumaa arktisella alueella

Ilmakehän kiertoliike kontrolloi kosteuden ja pilvien alueellista jakaumaa arktisella alueella

Tuore tutkimus osoittaa, että ilmakehän kiertoliike määrittää pitkälti kosteuden, pilvisyyden ja pitkäaaltoisen säteilyn alueellisia jakaumia arktisella alueella talvisin.

Paikallisen, merenpinnassa tapahtuvan, kosteuden haihdunnan vaikutukset alueellisiin jakaumiin ovat vähäiset. Tutkimuksessa havaittiin myös, että merkittävä osa arktisten merialueiden pinnasta haihtuvasta kosteudesta kulkeutuu kiertoliikkeen ohjaamana kohti etelää.

Ilmakehän kosteudella ja pilvillä on suuri rooli arktisessa ilmastossa. Säteilyprosessien kautta ne vaikuttavat vahvasti myös esimerkiksi pintalämpötilaan ja merijäähän.

Merijään väheneminen voi vaikuttaa kosteuden kulkeutumiseen tulevaisuudessa

Tutkimuksessa havaittiin, että Siperiasta pohjoisnavan yli Pohjois-Amerikkaan ulottuvalla korkeapaineen alueella on talvella hyvin merkittävä rooli pohjoisnavan alueen kosteudelle, pilvisyydelle ja säteilylle. Suuren osan ajasta tämä korkeapaine estää tehokkaasti kosteuden kulkeutumisen navalle sekä vuorovaikutuksen Atlantin ja Tyynenmeren välillä. Kun korkeapainetta ei ollut, navan alueella havaittiin keskimääräistä enemmän kosteutta, pilviä ja alaspäin suuntautuvaa pitkäaaltoista säteilyä.

Tulokset viittaavat siihen, että tulevaisuudessa esimerkiksi merijään vähenemiseen liittyvät muutokset ilmakehän kiertoliikkeessä voivat vaikuttaa selvästi kosteuden kuljetukseen. Tämä puolestaan voi vaikuttaa alueellisiin kosteus- ja pilviolosuhteisiin arktisella alueella.

Tutkimuksessa ilmakehän kiertoliikettä tutkittiin aiempaa kattavammin

Aiemmat tutkimukset aiheesta ovat keskittyneet yksittäisiin tapauksiin tai vain muutamiin ilmakehän kiertoliiketyyppeihin, mutta nyt näitä yhteyksiä tutkittiin systemaattisesti kaikissa kiertoliiketyypeissä. Tutkimuksessa hyödynnettiin tilastollista menetelmää, jolla luokiteltiin 30 edustavaa kiertoliiketyyppiä 15 vuoden merenpintapaineen jakaumien aineistosta. Kosteuden ja pilvisyyden jakaumat analysoitiin kussakin kiertoliiketyypissä erikseen.

Tutkimus toteutettiin yhteistyönä Ilmatieteen laitoksen, Tromssan yliopiston ja Helsingin yliopiston välillä.

Lisätietoja:

tutkija Tiina Nygård, Ilmatieteen laitos, tiina.nygard@fmi.fi

Nygård, T., R.G. Graversen, P. Uotila, T. Naakka, and T. Vihma, (2019): Strong dependence of wintertime Arctic moisture and cloud distributions on atmospheric large-scale circulation. J. Climate, 32, 8771–8790, https://doi.org/10.1175/JCLI-D-19-0242.1


Lisää tiedeuutisia arkistossamme