Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 350 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Ilmastonmuutos ei juuri voimista tuulia Suomessa, mutta lännenpuoleiset tuulet yleistyvät

Ilmastonmuutos ei juuri voimista tuulia Suomessa, mutta lännenpuoleiset tuulet yleistyvät

Ilmastonmuutoksen ennustetaan kohottavan Suomen keskilämpötiloja tämän vuosisadan aikana useilla asteilla, ja samalla varsinkin talvisin sademäärät kasvavat huomattavasti. Sen sijaan tuulien ja myrskyjen voimakkuudet eivät mallitulosten mukaan meillä kovastikaan muuttuisi. Selvin muutos on lännenpuoleisten ilmavirtausten yleistyminen itäisten virtausten kustannuksella, etenkin syksyllä.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa tarkasteltiin Euroopan ja Pohjois-Atlantin alueen tuuli-ilmaston odotettavissa olevia muutoksia 21 ilmastonmuutosmallin tulosten perusteella. Tutkittavina olivat niin tuulien keskimääräiset nopeudet, kovimmat tuulet kuin erisuuntaisten tuulien yleisyydetkin. Keskimääräisten ja kovimpien tuulien voimakkuuksien muutokset olivat varsin pieniä.

"Suomessa tuulet voimistuisivat tämän vuosisadan loppuun mennessä syksyllä muutaman prosentin verran, kun taas muina vuodenaikoina muutokset ovat lähellä nollaa", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja.  

Keski-Euroopassa on nähtävissä pientä tuulien voimistumista talvella. Etelä-Euroopan tuulet taas heikkenevät.

Tuulen suunta vaikuttaa metsiin ja rakennuksiin

Vallitsevien tuulien suuntiin ilmastonmuutoksella näyttäisi olevan enemmän vaikutusta kuin tuulien voimakkuuteen.

"Meillä Suomessa syksyn myrskyt puhaltavat tulevaisuudessa entistäkin useammin lännen ja lounaan suunnalta. Samalla idästä päin tuivertavat kovat tuulet käyvät harvinaisemmiksi. Etelä-Euroopassa vastaavasti harvinaistuvat kovat länsituulet", sanoo Kimmo Ruosteenoja.

Tuulen suuntien muutoksilla on merkitystä mm. metsille. Tuoreen hakkuuaukean reunoilla puut ovat herkkiä kaatumaan, ja lännenpuoleisten kovien tuulien yleistyminen saattaa erityisesti aukean itäreunan puuston vaaraan. Rakennetuilla alueilla sateet kastelevat entistä useammin talojen lännen- ja etelänpuoleisia seiniä, mikä voi lisätä kosteusvaurioita.

"Mereltä kohti rantaa puhaltava kova tuuli voi nostaa veden pintaa niin paljon, että ranta-alueella koetaan tulvia. Toisaalta pitkällä aikavälillä tuulivoiman tuotantoedellytykset parantuvat Suomen länsirannikolla, kun navakoita meren suunnalta puhaltavia tuulia esiintyy entistä useammin", Kimmo Ruosteenoja listaa tuulen suunnan vaikutuksia.

Joissakin malleissa maan pinnan läheisen ilmakerroksen simuloidut tuulet osoittautuivat vaikeatulkintaisiksi. Sen tähden tuulen nopeudet ja suunnat laskettiin mallien tuottamista ilmanpaineen päivittäisistä alueellisista jakaumista. Tällä tavoin saadaan hyvä käsitys esimerkiksi matalapaineisiin liittyvien tuulien muuttumisesta. Sen sijaan tutkimuksen perusteella ei voida ottaa kantaa siihen, yleistyvätkö kesäiset ukkosmyrskyt ja muut pienialaisiin sääilmiöihin liittyvät kovat tuulet mahdollisesti tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

tutkija Kimmo Ruosteenoja, Ilmatieteen laitos, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi, puh. 029 539 4128

Artikkeli on julkaistu Journal of Climate -lehden verkkoversiossa.

Ruosteenoja, K., Vihma, T. ja Venäläinen A., 2019: Projected changes in European and North Atlantic seasonal wind climate derived from CMIP5 simulations. J. Climate, 32, 6467-6490. DOI: 10.1175/JCLI-D-19-0023.1. https://doi.org/10.1175/JCLI-D-19-0023.1


Lisää tiedeuutisia arkistossamme