Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kertomme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Koostettua tietoa uusien pienhiukkasten muodostumisesta ilmakehässä

Koostettua tietoa uusien pienhiukkasten muodostumisesta ilmakehässä

Yhteenvetotutkimus osoitti, että pienhiukkasten muodostuminen vaihtelee suuresti ympäristöstä ja ihmisen toiminnasta riippuen.

Ilmakehässä muodostuneet pienhiukkaset viilentävät ilmastoa, jos ne kasvavat noin sadan nanometrin kokoisiksi. Vastamuodostuneiden pienhiukkasten ilmastovaikutusten kannalta on oleellista, kuinka nopeasti ne kasvavat: nopeasti kasvavalla hiukkasella on suurempi todennäköisyys selviytyä ilmastollisesti merkittävään kokoluokkaan kuin hitaasti kasvavalla. Vastamuodostuneista pienhiukkasista suuri osa törmää jo olemassa oleviin suurempiin hiukkasiin, jolloin niiden ilmastovaikutus jää vähäiseksi.

Yhteenvetotutkimuksessa selvisi myös, että mitä lähempänä ihmisperäisiä lähteitä hiukkasia muodostuu, sitä suurempi rikkihapon ja ammoniakin osuus on kasvusta. Vastaavasti laajojen metsäalueiden keskellä kasvu muodostuu lähinnä orgaanisten yhdisteiden tiivistymisestä pienhiukkasiin.

Ilmatieteen laitos oli mukana Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa, joka kokosi yhteen tämänhetkisen tietämyksen uusien pienhiukkasten muodostumisesta ilmakehässä. Tutkimuksessa keskityttiin alueelliseen hiukkasmuodostukseen eli tapauksiin, joissa pienhiukkasia muodostuu kaasumaisista yhdisteistä kymmenien tai satojen kilometrien laajuudella samanaikaisesti.

Tutkimuksessa koottiin yhteen kaikki tähänastiset havainnot pienhiukkasten muodostumis- ja kasvunopeuksista em. hiukkasmuodostustapahtumissa. Katsauksessa on myös yhteenveto tutkimuksista, joissa kasvuun osallistuvien tiivistyvien höyryjen kemiallista koostumusta on selvitetty.

Lisätietoja:

erikoistutkija Ville Vakkari, Ilmatieteen laitos, p. 050 4076133, ville.vakkari@fmi.fi

Kerminen, V.-M., Chen, X., Vakkari, V., Petäjä, T., Kulmala, M. and Bianchi, F.: Atmospheric new particle formation and growth: review of field observations, Environ. Res. Lett., 13(10), 103003, doi:10.1088/1748-9326/aadf3c, 2018.

http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/aadf3c


Lisää tiedeuutisia arkistossamme