Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Pienhiukkasten globaaleja ilmastovaikutuksia voidaan nyt arvioida entistä tarkemmin

Pienhiukkasten globaaleja ilmastovaikutuksia voidaan nyt arvioida entistä tarkemmin

Ilmatieteen laitos on ollut eurooppalaisten tutkimusinstituuttien kanssa kehittämässä ECHAM-HAMMOZ-ilmastomallia. Mallista on julkaistu uusi versio, jolla pystytään entistä tarkemmin arvioimaan ilmakehän pienhiukkasten vaikutusta ilmastoon.

Kun arvioidaan ihmisten toiminnasta aiheutuvaa ilmaston muuttumista, ilmakehän pienhiukkasten ilmastovaikutukset ovat suurin epävarmuustekijä. Ne vaikuttavat ilmastoon heijastamalla maahan tulevaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Ne myös vaikuttavat pilvien muodostumiseen muuttamalla pilviä siten, että myös ne heijastavat enemmän auringonvaloa takaisin avaruuteen. Nämä molemmat mekanismit toimivat pääosin ilmastoa viilentävästi, ja niiden globaaleja vaikutuksia voidaan arvioida vain ilmastomalleilla.

Ilmatieteen laitos on ollut usean eurooppalaisen tutkimusinstituutin kanssa kehittämässä aerosoli-kemia-ilmastomallia (ECHAM-HAMMOZ), josta on julkaistu uusi malliversio. Malliversion rakenne on kuvattu Geoscientific Model Development -lehdessä, jossa myös sen ennustamia ilmakehän pienhiukkasten pitoisuuksia ja ominaisuuksia on verrattu maanpinnalta, lentokoneista ja satelliiteista tehtyihin havaintoihin.

Mallilla voidaan simuloida ilmakehän pienhiukkasia niin, että sekä niiden koko ja kemiallinen koostumus pystytään ottamaan huomioon. Koska pienhiukkasten ilmastovaikutukset riippuvat paljon niiden koosta ja koostumuksesta, mallilla kyetään mallintamaan pienhiukkasten ilmastovaikutuksia entistä tarkemmin. Mallia tullaan käyttämään myös maailman ilmastotutkimusohjelman kansainvälisessä ilmastomallinnushankkeessa, CMIP:ssä.

Lisätietoja:

erikoistutkija Harri Kokkola, Ilmatieteen laitos, puh 050 433 0312, harri.kokkola@fmi.fi

Tegen, I., Neubauer, D., Ferrachat, S., Siegenthaler-Le Drian, C., Bey, I., Schutgens, N., Stier, P., Watson-Parris, D., Stanelle, T., Schmidt, H., Rast, S., Kokkola, H., Schultz, M., Schroeder, S., Daskalakis, N., Barthel, S., Heinold, B., and Lohmann, U.: The global aerosol–climate model ECHAM6.3–HAM2.3 – Part 1: Aerosol evaluation, Geosci. Model Dev., 12, 1643-1677, https://doi.org/10.5194/gmd-12-1643-2019, 2019.


Lisää tiedeuutisia arkistossamme