Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 350 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Pienhiukkasten pinnan koostumus edesauttaa pilvipisaroiden muodostusta

Pienhiukkasten pinnan koostumus edesauttaa pilvipisaroiden muodostusta

Ilmakehän pienhiukkaset vaikuttavat merkittävästi ilmastoon toimimalla pilviytiminä ja mahdollistamalla siten pilvien muodostumisen. Environmental Science & Technology -tiedelehden kansijuttuna julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että erikokoiset hiukkaset sisältävät merkittäviä määriä pilvien muodostumista edistäviä pinta-aktiivisia aineita.

Tutkimus tehtiin kolmessa erilaisessa ympäristössä: syrjäisellä Pallaksen tutkimusasemalla Suomen Lapissa, rannikkoalueella Kroatiassa sekä kaupunkialueella Lyonissa, Ranskassa. Hiukkasista löydettiin pinta-aktiivisia aineita näiltä kaikilta alueilta. Tutkijoiden mukaan tämä osoittaa, että nämä pienhiukkasten pintajännitystä alentavat yhdisteet ovat verrattain yleisiä.

Pintajännitystä alentavat aineet hiukkasissa voivat vaikuttaa merkittävästi hiukkasten kykyyn muodostaa pilviä, ja ne voivat muokata pilvien ominaisuuksia. Tuloksella on siten merkitystä, kun globaaleja aerosolihiukkasten ja pilvien välisiä prosesseja mallinnetaan.

Ilmatieteen laitoksen lisäksi mukana tutkimuksessa olivat Lyonin ja Kalifornian yliopistot sekä Huippuvuorilla toimiva kansainvälinen Svalbard Integrated Arctic Earth Observing System -keskus ja Ruđjer Bošković -instituutti Kroatiasta.

Pallaksen tutkimusasemalla Länsi-Lapissa on jo useiden vuosien ajan tutkittu hiukkasten ja pilvien vuorovaikutuksia. Arktinen ilmasto on erityisen herkkä pilvisyyden ja pienhiukkasten muutoksille. Muutoksiin liittyviä epävarmuuksia pyritään pienentämään Ilmatieteen laitoksen pohjoisilla mittauksilla.

Lisätietoja:

erikoistutkija Eija Asmi, Ilmatieteen laitos, p. 050 390 6638, eija.asmi@fmi.fi

Viite:

Violaine Gérard, Barbara Noziere, Ludovic Fine, Corinne Ferronato, Dharmendra Kumar Singh, Amanda A. Frossard, Ronald C. Cohen, Eija Asmi, Heikki Lihavainen, Niku Kivekäs, Minna Aurela, David Brus, Sanja Frka, and Ana Cvitešić Kušan: Concentrations and Adsorption Isotherms for Amphiphilic Surfactants in PM1 Aerosols from Different Regions of Europe, Environmental Science & Technology 2019 53 (21), 12379-12388, DOI: 10.1021/acs.est.9b03386

https://pubs.acs.org/doi/10.1021/acs.est.9b03386


Lisää tiedeuutisia arkistossamme