Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Pohjoisen jäämeren tutkimus vaatii eri tieteenalojen yhteistyötä

Pohjoisen jäämeren tutkimus vaatii eri tieteenalojen yhteistyötä

Arktinen ilmasto muuttuu nopeasti. Muutosten tutkiminen edellyttää entistä laajempaa ja poikkitieteellisempää tutkimusta.

Pohjoisen jäämeren tutkimuksen tulevaisuuden suuntaviivoja on hahmoteltu Atmospheric Chemistry and Physics -lehdessä ilmestyneessä artikkelissa, jossa Ilmatieteen laitoksen tutkijoilla oli keskeinen osuus. Yhtenä näkökulmana on se, miten Pohjoinen jäämeri vuorovaikuttaa Euraasian mantereen ilmastojärjestelmän kanssa.

Arktinen ilmasto on nopeassa muutoksessa, joka näkyy ilmakehän ja meren lämpenemisenä, merijään, lumen, mannerjäätiköiden, ja ikiroudan sulamisena, jokivirtaamien lisääntymisenä, meren happamoitumisena, ja meriekosysteemien muutoksina. Samalla sosioekonomiset aktiviteetit Arktiksella ovat muuttumassa. Nämä muutokset edellyttävät entistä laajempaa ja poikkitieteellisempää tutkimusta.

Tutkijoiden mukaan kokonaisvaltaisin kuva meren ja ilmakehän tilasta saadaan yhdistämällä erityyppiset havainnot sekä ilmakehä- ja merimallien antama informaatio. Jäämeren ja Euraasian manteren vuorovaikutuksen kannalta on keskeisen tärkeää tutkia rannikkoalueiden eroosiota sekä lämmön, kosteuden, sedimenttien ja epäpuhtauksien kuljetusta meren ja manteren välillä.

Jäämeren rannoilta havaintoja voidaan saada myös alueen asukkailta

Jäämereltä tarvitaan enemmän havaintoja, mutta niiden säännöllinen keruu laajoilta alueilta on huomattava logistinen ja teknologinen haaste. Jäämeren rannikolle voidaan perustaa pysyviä monipuolisia havaintoasemia, mutta merellä on yleensä kustannustehokkaampaa käyttää hajautettuja havaintojärjestelmiä, joissa autonomiset poijut ja vedenalaiset laitteet, sekä lennokit ovat keskeisessä roolissa.

Hajautettuja havaintoasemia tukevat tutkimuslaivoilla ja -lentokoneilla toteutettavat mittauskampanjat ja ajoittain myös miehitetyillä jääasemilla tehtävät tutkimukset. Myös kansalaishavaintojen tehokkaammalla organisoinnilla voidaan kerätä paljon arvokasta tietoa Jäämeren rannikkoalueilta.

Pohjoisen jäämeren tutkimuksen tarpeita kartoitettiin kansanvälisessä Pan-Eurasian Experiment (PEEX) -hankkeessa.

Lisätietoja:

yksikön päällikkö, tutkimusprofessori Timo Vihma, Ilmatieteen laitos, puh.  029 539 4173, timo.vihma@fmi.fi

Vihma, T., P. Uotila, S. Sandven, D. Pozdnyakov, A. Makshtas, A. Pelyasov, R. Pirazzini, F. Danielsen, S. Chalov, H. K. Lappalainen, V. Ivanov, I. Frolov, A. Albin, B. Cheng, S. Dobrolyubov, V. Arkhipkin, S. Mуslenkov, T. Petäjä, and M. Kulmala (2019). Towards the Marine Arctic Component of the Pan-Eurasian Experiment. Atmospheric  Chemistry and Physics, vol. 19, sivut 1941–1970, https://doi.org/10.5194/acp-19-1941-2019.


Lisää tiedeuutisia arkistossamme