Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 350 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Sensoriverkko tarkentaa käsitystä pienhiukkasten alueellisesta jakaumasta

Sensoriverkko tarkentaa käsitystä pienhiukkasten alueellisesta jakaumasta

Pienhiukkaspitoisuudet ovat korkeita vilkasliikenteisen kadun varrella verrattuna kaupungin tausta-asemaan, vaikka mittauspaikkojen välinen etäisyys ei olisikaan kovin suuri. Myös pientaloalueilla pitoisuudet voivat vaihdella suuresti ajankohdasta ja paikasta riippuen, koska pientalojen puunpoltossa ja liikenteen päästöissä on paljon paikallisia eroja.

Ilmatieteen laitos mittasi yhdessä Tampereen yliopiston, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) sekä Pegasor Oy:n kanssa vuoden ajan kaupunki-ilman pienhiukkaspitoisuuksia neljällä eri asemalla pääkaupunkiseudulla. Mittauspaikat sijaitsivat Vantaan Rekolassa pientaloalueella, vilkkaasti liikennöidyssä katukuilussa Helsingin Mäkelänkadulla ja kaupunkitausta-asemalla Kalliossa. Mittaukset suoritettiin Pegasor Oy:n kehittämällä AQ Urban -mittalaiteella, joka mittaa ultrapienten (halkaisija 10–400 nanometriä) hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa. Keuhkodeposoituva pinta-ala kuvaa keuhkojen syvimpiin osiin laskeutuvan hiukkasaineksen pinta-alaa.

Tulosten perusteella polttoperäisten pienhiukkasten tuntivaihtelut ja pitoisuustasot olivat eri tyyppisiä eri asemilla. Mäkelänkadun katukuilussa pienhiukkasten keuhkodeposoituva pinta-ala oli noin kaksi kertaa suurempi kuin Kallion kaupunkitausta-asemalla. Eroa selittää pitkälti katukuilun liikenne, jonka pakokaasun hiukkaspäästöt ovat pääsääntöisesti nanometri-luokassa. Pitoisuustasot katukuilussa olivat myös vahvasti riippuvaisia vuorokauden ajasta.

Keskimääräiset pitoisuustasot pientaloalueen kahdella asemalla olivat pitkällä aikavälillä samansuuruiset, mutta yksittäisinä iltoina asemien väliset pitoisuuserot olivat merkittäviä. Näin siitäkin huolimatta, että asemien välinen etäisyys oli vain noin 670 metriä. Pistemäiset lähteet painottuivat vuorokauden iltoihin, ja olivat todennäköisesti peräisin puunpoltosta.

Saadut tulokset alleviivaavat alueellisesti kattavien hiukkasmittausten tärkeyttä. Erityisesti suurissa kaupungeissa pistemäisiä päästölähteitä saattaa sijoittua useita verrattain pienellekin alueelle. Tällöin yksi mittapiste ei välttämättä edusta koko aluetta. Sensorien avulla mittausten alueellista kattavuutta voidaan laajentaa, ja siten lisätä ymmärrystä pienhiukkasten dynamiikasta kaupunkialueilla.  

Lisätietoja:

tutkija Joel Kuula, Ilmatieteen laitos, p. 044 722 7718, joel.kuula@fmi.fi

Kuula J., Kuuluvainen H., Niemi J. V., Saukko E., Portin H., Kousa A., Aurela M., Rönkkö T. and Timonen H. 2019. Long-term sensor measurements of lung deposited surface area of particles emitted from local vehicular and wood combustion sources. Aerosol Science and Technology.

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02786826.2019.1668909

Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia (MISU program/PARMAT; Particulate matter in mines and mining environments–project 297804), Business Finland (Cityzer; Services for effective decision making and environmental resilience), Helsinki-Uudenmaan Innovaatio- ja kokeilurahasto AIKO (project HAQT; Helsinki Air Quality Testbed, AIKO014) sekä Euroopan aluekehitysrahasto UIA (Urban innovative actions initiative, Healthy Outdoor Premises for Everyone, project no: UIA03-240).


Lisää tiedeuutisia arkistossamme