Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Suomalaisen lumitutkimuksen tuloksia koostettiin yksiin kansiin

Suomalaisen lumitutkimuksen tuloksia koostettiin yksiin kansiin

Lumitutkimus ja erilaiset lumeen liittyvät palvelut mahdollistava esimerkiksi sään ennustamisen ja turvallisen lentoliikenteen. Geophysica-tiedelehden erikoisnumerossa on koottua tietoa suomalaisesta lumiosaamisesta, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Lumisateen ennustamisen tarkkuus lentokentillä on tärkeää lentokoneiden ja kiitoratojen puhdistamisen ja turvallisuuden kannalta. Elena Saltikoffin ja kanssakirjoittajien artikkeli kertoo, millaisia matemaattisia tekniikoita voidaan käyttää tähän tarkoitukseen.

Jatkuvatoimiset automaattiset lumimittaukset harvaanasutuilla alueilla ovat tärkeitä sekä sään ennustamisen että ilmastomallinnuksen ja satelliittiaineistojen hyödynnettävyyden takia. Leena Leppänen, Anna Kontu ja Jouni Pulliainen vertasivat Sodankylässä tehtyjä manuaalisia ja automaattisia mittauksia ja havaitsivat, että mittaukset antavat hyvin samankaltaisia tuloksia. Tulokset vahvistavat nykyisten automaattisten havaintojen olevan käyttökelpoisia lumen syvyyden, vesiarvon ja lämpötilan havainnointiin.

Sään ääri-ilmiöiden osalta on tärkeä ymmärtää niihin vaikuttavia mekanismeja, jotta tiedetään ovatko ääri-ilmiöt lisääntyneet ja mistä syystä. Viime vuosina ennätykset äärisääilmiöissä ovat paukkuneet, ja yksi niistä oli ennätyksellinen lumikertymä, kun konvektiivinen rannikkolumisade pyrytti yhden vuorokauden aikana peräti 73 senttiä lunta Merikarvialle 8. tammikuuta 2016. Taru Olsson ja kanssakirjoittajat vertailivat tutkimuksessaan kolmen eri menetelmän, HARMONIE-säämallin, ERA5-uusanalyysin ja GNSS-havaintojen, soveltuvuutta hyvin pienialaisen rannikkolumisadenauhan tutkimiseen.

Terhikki Mannisen ja Emmihenna Jääskeläisen julkaisussa osoitetaan, kuinka puusto vaikuttaa Suomen korkeiden leveysasteiden lumen kokonaisheijastavuuteen. Tietoa tarvitaan esimerkiksi sää- ja ilmastomallilaskuissa.

Erikoisnumerossa esillä Arktisen alueen yhteistyö

Geophysican erikoisnumerossa on myös Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damskin puheenvuoro, joka korostaa arktisen ja pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä. Outi Meinanderin ja Ali Nadir Arslanin kirjoitus valottaa Ilmatieteen laitoksen Suomi 100 -juhlavuoden Pyry-lumiseminaarin taustaa sekä suomalaisten koordinoimaa Euroopan Unionin lumihanketta. Johanna Ekmanin kommentti Suomen puheenjohtajuuskaudesta Arktisessa Neuvostossa vuosina 2017–2019 kertoo kuuden arktisen työryhmän toiminnasta.

Geophysica-lehden lähes satasivuinen Suomi 100 -erikoisnumero ilmestyi verkossa vuoden 2018 aikana ja painettuna vuoden 2019 tammikuussa. Erikoisnumeron julkaisut perustuvat Ilmatieteen laitoksen 1. marraskuuta 2017 järjestämän Pyry-seminaarin esityksiin. Kirjoittajat ovat tutkijoita Suomesta, Virosta, Itävallasta ja Saksasta. Erikoisnumeron käsikirjoitusten vertaisarvioitsijoina toimivat sekä suomalaiset että kansainväliset tutkijat, ja sen toimitti Ilmatieteen laitoksen tutkija Outi Meinander. Geophysica on vuonna 1926 perustetun Geofysiikan seuran julkaisema avoin tieteellinen vertaisarvioitu julkaisu, jonka päätoimittaja on emeritusprofessori Kimmo Kahma.

Geophysica-lehden Suomi 100 -erikoisnumerossa esitellään kattavasti suomalaisen lumitutkimuksen antia. Kuva: Outi Meinander.

Lisätietoja:

tutkija Outi Meinander, Ilmatieteen laitos, Geophysica-lehden Suomi 100 -lumierikoisnumeron toimittaja, Suomi 100 Pyry-seminaarin koordinaattori, musta hiili ja aerosolit lumessa, p. 029 539 4157, outi.meinander@fmi.fi

tutkija Ali Nadir Arslan (suomeksi tai englanniksi), Ilmatieteen laitos, EU ESSEM COST Action 1404 -lumihankkeen puheenjohtaja, lumen satelliittitutkimukset, p. 029 539 1000, ali.nadir.arslan@fmi.fi

projektipäällikkö Johanna Ekman, Ilmatieteen laitos, Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskausi, p. 029 539 1000, johanna.ekman@fmi.fi

ryhmäpäällikkö Terhikki Manninen, Ilmatieteen laitos, Satelliitti- ja tutkasovellukset -ryhmä, p. 029 539 4159, terhikki.manninen@fmi.fi

tutkija Elena Saltikoff, Ilmatieteen laitos, meteorologinen tutkimus, satelliitti- ja tutkasovellutukset, p. 029 539 3614, elena.saltikoff@fmi.fi

tutkija Leena Leppänen, Ilmatieteen laitos, Sodankylän lumimittaukset, p. 040 670 7133, leena.leppanen@fmi.fi

tutkija Taru Olsson, Ilmatieteen laitos, rannikkolumisateet, taru.olsson@fmi.fi

Artikkelit:

Meinander O. (Ed.), Special Issue: Finland100 7th National Seminar on Snow on the day of Pyry* in collaboration with the COST ES1404 Action (Blizzard), Geophysica (2018), 53(1), 91 s., http://www.geophysica.fi/index.php?action=displayissue&volume=53&number=1, ISSN 0367-4231 (printed), 2324-0741 (electronic)

Damski Juhani, Forewords, Geophysica (2018), 53(1), 1-2. http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2018_53_damski.pdf

Outi Meinander and Ali Nadir Arslan, Editorial of the Finland100 Snow seminar special issue, Geophysica (2018), 53(1), 3–5. http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2018_53_meinander.pdf

Johanna Ekman, A Short Comment on Finland's Chairmanship of the Arctic Council 2017-2019, Geophysica (2018), 53(1), 7–8. http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2018_53_ekman.pdf

Terhikki Manninen and Emmihenna Jääskeläinen, The effect of boreal forest canopy on snow covered terrain broadband albedo, Geophysica (2018), 53(1), 9-29. http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2018_53_manninen.pdf

Elena Saltikoff, Martin Hagen, Heikki Juntti, Rudolf Kaltenböck and Seppo Pulkkinen, Nowcasting snow for airports at heterogeneous terrain, Geophysica (2018), 53(1), 31-43. http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2018_53_saltikoff.pdf

Leena Leppänen, Anna Kontu and Jouni Pulliainen, Automated measurements of snow on the ground in Sodankylä, Geophysica (2018), 53(1), 45-64. http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2018_53_leppanen.pdf

Taru Olsson, Piia Post, Kalev Rannat, Hannes Keernik, Tuuli Perttula, Anna Luomaranta, Kirsti Jylhä, Rigel Kivi and Tanel Voormansik, Sea-effect snowfall case in the Baltic Sea region analysed by reanalysis, remote sensing data and convection-permitting mesoscale modelling, Geophysica (2018), 53(1), 65-91. http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2018_53_olsson.pdf


Lisää tiedeuutisia arkistossamme