Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Tiesääennusteita voidaan parantaa mobiilihavainnoilla

Tiesääennusteita voidaan parantaa mobiilihavainnoilla

Mobiilihavainnoilla voidaan parantaa tiesääennusteita alueilla, joilla tiesääasemia on harvassa. Tutkimuksessa tehtiin tienpintalämpötilaennusteita Helsingin ja Turun välisellä moottoritiellä sijaitseville tiesääasemille.

Ennustemallille annettiin lähtötiedoiksi mobiileja tienpintalämpötilamittauksia, jotka tehtiin ajoneuvoihin kiinnitetyillä erillisillä laitteilla. Mobiilimittauksia käyttävän ennusteen tarkkuutta verrattiin kahteen eri ennusteeseen, jotka eivät käyttäneet mobiilihavaintoja. Toinen ennuste ei käyttänyt tiesäähavaintoja lainkaan ja toinen käytti hyödykseen tiesääasemien havaintoja.

Tulosten perusteella mobiilihavaintoja käyttävä ennuste oli tarkempi kuin ennuste, joka ei hyödyntänyt tiesääasemahavaintoja. Mobiilihavainnoilla voidaan siis parantaa tiesääennusteita alueilla, joilla tiesääasemia on harvassa. Mobiilihavaintoja käyttävän ennusteen tarkkuus oli kuitenkin samaa luokkaa ennusteen kanssa, joka käytti tiesääasemamittauksia. Helsingin ja Turun välisellä moottoritiellä tiesääasemia on kuitenkin tiheässä ja maasto on melko tasaista. Mobiilihavaintojen vaikutus ennusteen tarkkuuteen olisi voinut olla suurempi, jos tutkimus oltaisiin tehty alueella, jolla tiesääasemia on harvemmassa.

Tarkkojen tiesääennusteiden tekemisen kannalta on tärkeää, että nykyhetken sääolosuhteet tiedetään riittävällä tarkkuudella. Pienikin muutos lähtötilanteessa voi olla merkittävä ennusteen kannalta. Teiden olosuhteista saadaan tietoa tyypillisesti tiesääasemilta, mutta ne ovat kalliita ja niitä on harvassa erityisesti Pohjois-Suomessa. Nykyään on kuitenkin mahdollista saada havaintoja uusista lähteistä, kuten autoista. Tehty tutkimus antaa tietoa siitä, miten nämä uudentyyppiset havainnot vaikuttavat tiesääennusteeseen.

Ennen syöttämistä ennustemallille mobiilihavaintoihin tehtiin tilastollinen korjaus, jonka avulla ne saadaan paremmin vastaamaan tiesääasemahavaintoja. Korjaus perustuu talvina 2014–2017 tehtyihin mittauksiin. Tutkimuksessa käytetyt mobiilimittaukset tehtiin Teconer Oy:n valmistamalla laitteella.

Lisätietoja:

tutkija Virve Karsisto, Ilmatieteen laitos, virve.karsisto@fmi.fi

tutkija Lauri Lovén, Oulun yliopisto, lauri.loven@oulu.fi

Karsisto V., Lovén L, 2019: Verification of road surface temperature forecasts assimilating data from mobile sensors. Weather and Forecasting, 34, 539–558

 https://doi.org/10.1175/WAF-D-18-0167.1


Lisää tiedeuutisia arkistossamme