Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Uusia, entistä tarkempia metaanipäästömittauksia Siperian tundralta

Uusia, entistä tarkempia metaanipäästömittauksia Siperian tundralta

Tuore tutkimus osoittaa, että tundralla sarasuot ovat metaanilähteitä, kivennäismaat puolestaan toimivat metaaninieluina. Venäjän Tiksissä tehtyjen metaanipäästömittausten avulla saadaan luotettavaa tietoa laajojen tundra-alueiden kasvihuonekaasupäästöistä.

Siperian laajat tundra-alueet vapauttavat ilmakehään suuria määriä metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että maanpeitetyypeistä sarasuot ovat voimakkaita metaanilähteitä, erityisesti märissä paikoissa, kun taas kivennäismaat toimivat lievänä metaaninieluna.

Metaanipäästöt riippuvat suuresti kasvillisuuden ja maaperän ominaisuuksista. Tutkimuksessa kehitettiin laskentamenetelmä, jonka avulla eri maanpeitetyyppien päästöt voitiin selvittää yhdistämällä tarkkoja kaukokartoitusaineistoja mikrometeorologisiin mittauksiin ja malleihin. Tundran monimuotoisuudesta huolimatta Venäjän Tiksissä tehtyjä metaanipäästömittauksia voidaan pitää alueellisesti edustavina, eli ne tarjoavat luotettavaa tietoa laajojen tundra-alueiden kokonaispäästöistä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa Ilmatieteen laitoksen ylläpitämiä kasvihuonekaasupäästömittauksia Tiksissä. Metaanipäästöjä mitataan alueella mikrometeorologisella menetelmällä, joka tuottaa puolen tunnin välein metaanivuon alueellisen keskiarvon muutaman hehtaarin alueelta. Tämä alue riippuu tuulensuunnasta, ja lisäksi eri etäisyydellä olevat maanpintatyypit vaikuttavat havaintoon eri painolla. Mittauskohteen muuttuminen havainnosta toiseen vaikeuttaa tulosten tulkintaa, sillä tundra koostuu erilaisten turve- ja kivennäismaiden mosaiikista, mikä näkyy kasviyhteisöjen laajana kirjona. Myös metaanintuottoa säätelevä maankosteus vaihtelee.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja kahden venäläisen tutkimuslaitoksen (Voeikov Main Geophysical Observatory ja Yakutian Service for Hydrometeorology and Environmental Monitoring) kanssa.

Lisätietoja:

tutkija Juha-Pekka Tuovinen, Ilmatieteen laitos, p. 050 409 3507, juha-pekka.tuovinen@fmi.fi

ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila, Ilmatieteen laitos, p. 050 367 1305, tuomas.laurila@fmi.fi

Tuovinen J.-P., Aurela M., Hatakka J., Räsänen A., Virtanen T., Mikola J., Ivakhov V., Kondratyev V. and Laurila T. (2019) Interpreting eddy covariance data from heterogeneous Siberian tundra: land-cover-specific methane fluxes and spatial representativeness. Biogeosciences 16, 1–20. https://www.biogeosciences.net/16/255/2019/bg-16-255-2019.html


Lisää tiedeuutisia arkistossamme