Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Uusiutuva energia voi käsitteenä johtaa harhaan

Uusiutuva energia voi käsitteenä johtaa harhaan

Uusiutuvan energian käsite ohjaa ilmasto- ja energiapoliittista keskustelua pois päästöistä, käy ilmi Energy Policy -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Energiajärjestelmän hahmottaminen hiilipäästöjen ja tuotannon luonteen kautta saattaisi palvella päätöksentekoa paremmin.

Kansalliseen ja kansainväliseen ilmastopolitiikkaan liitetään tyypillisesti ajatus uusiutuvan energian lisäämisestä, ja esimerkiksi Euroopan Unioni on asettanut sitovia tavoitteita uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi. Uusiutuvuus ei kuitenkaan ole tae päästöjen vähentämisestä tai ympäristön tai yhteiskunnan kannalta kestävästä kehityksestä.

Tuore tutkimus käy läpi esimerkkejä uusiutuva energia -käsitteen ongelmista aiemman tutkimuksen ja erilaisen historia-, tilasto- ja asiakirja-aineiston pohjalta. Sen mukaan riskinä on, että uusiutuvan energian käsite ohjaa keskustelua ja päätöksentekoa ilmasto- ja ympäristövaikutusten osalta epäedulliseen suuntaan.

Vaihtoehtona uusiutuvan energian -käsitteelle olisi tutkimuksen mukaan jaotella energiantuotanto hiilipäästöjen ja sen mukaan, perustuvatko ne polttamiseen. Tällöin luokiteltaisiin yhteen kaikki erittäin vähäpäästöinen tuotanto, kuten aurinko-, tuuli- ja ydinvoima.

Tutkimuksessa todetaan, että maailman keskilämpötilan kasvun hillintä 1,5 asteeseen edellyttää koko energiajärjestelmän ja yhteiskunnan muuttamista hyvin vähäpäästöiseksi, ja käsitteistön tulisi tukea tässä onnistumisen arviointia.

Uusiutuva ei ole yhtä kuin kestävä

Käsitteenä uusiutuva energia niputtaa yhteen hyvin erilaisia tapoja tuottaa energiaa, ja niihin liittyy kovin erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Mahdollisuudet hyödyntää eri energianlähteitä vaihtelevat alueellisesti, ja maiden ja alueiden vertailu pelkästään uusiutuvan energian käsitteen kautta ei siksi usein ole mielekästä.

Se, että energianlähde määritellään uusiutuvaksi, ei vielä tarkoita, että sen käyttö olisi kestävää. Viime vuosina erityisesti bioenergian ympäristövaikutukset ovat saaneet huomiota, mutta mikään tapa tuottaa energiaa ei ole täysin haitaton, ja kaikki nykyinen energiantuotanto vaatii uusiutumattomien kaivannaisten hyödyntämistä.

Uusiutuvan energian lisäämiseen perustuva politiikka on ilmastonäkökulmasta tuottanut ristiriitaisia tuloksia. Yleisesti korkea uusiutuvan energian osuus ei välttämättä kerro tasa-arvoisesta, taloudellisesta tai ympäristöystävällisestä energiapolitiikasta. Uusiutuvan energian käsitettä voidaan käyttää myös korostamaan fossiilisen maakaasun tai bioenergian ekologisuutta tai ilmastoystävällisyyttä.

Uusiutuvan energian visuaalisessa viestinnässä korostuvat aurinko- ja tuulivoimalat, vaikka uusiutuvista vesivoima ja bioenergia kattavat huomattavasti suurimman osuuden energian kokonaiskulutuksesta.

Lisätietoja:

tutkija Atte Harjanne, Ilmatieteen laitos, puh. 050 373 1841, atte.harjanne@fmi.fi

Harjanne, A. & Korhonen, J. M. (2019). Abandoning the concept of renewable energy, Energy Policy 127, 330-340. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2018.12.029.

Tutkimusta rahoitti Jenny ja Antti Wihurin rahasto.


Lisää tiedeuutisia arkistossamme