Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Yläilmakehän äkillisen lämpenemisen vaikutus säähän voidaan ennustaa paremmin, kun yhdistellään useamman säämallin ennusteita

Yläilmakehän äkillisen lämpenemisen vaikutus säähän voidaan ennustaa paremmin, kun yhdistellään useamman säämallin ennusteita

Tutkijat dokumentoivat ensimmäistä kertaa yhdeksän säämallin parven pätevyyden ennustaa äkillistä yläilmakehän eli stratosfäärin lämpenemistä sekä sitä seuraavaa kuukauden mittaista kylmää jaksoa Pohjois-Euraasiassa.

Geophysical Research Letters -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että äkillinen stratosfäärin lämpeneminen helmikuussa 2018 ennustettiin useimmilla säämalleilla ainakin neljä päivää etukäteen, joillakin malleilla jopa kolmetoista päivää etukäteen. Stratosfäärin lämpenemistä seuraava pitkäaikainen kylmä jakso ennustettiin kohtuullisen hyvin jopa kuukautta etukäteen. Pitkään jatkunut kylmyys vaikutti suureen osaan Euroopassa, ja se muun muassa nosti sähkön- ja lämmönkulutusta.

Äkillinen stratosfäärin lämpeneminen on äärimmäinen ilmakehän kiertoliikkeen poikkeavuus, joka tapahtuu keskimäärin joka toinen talvi ns. polaarisessa stratosfäärissä eli yli 15 kilometrin korkeudella. Tällöin stratosfäärin ilman lämpötila nousee nopeasti jopa muutamalla kymmenellä celsiusasteella ja polaarinen pyörre hajoaa. Stratosfäärin lämpenemisestä seuraa usein kylmä pitkä jakso mm. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Sään ennustaminen yli kaksi viikkoa etukäteen on vaikeaa, mutta esimerkiksi juuri äkillisen stratosfäärin lämpenemisen jälkeen sään ennustaminen pitkänkin ajan päähän voi olla mahdollista.

"Tutkimuksessa osoitettu pitkäaikainen sään ennustettavuus stratosfäärin lämpenemisen jälkeen ei ollut yllätys, mutta sitä ei ole ollut koskaan ennen näytetty näin usean mallin parvella. Jokaisella mallilla on omia vahvuuksia ja heikkouksia. Yhdistämällä useamman mallin ennusteita voidaan pitkäaikaisia sääennusteita parantaa", selvittää tutkija Alexey Karpechko Ilmatieteen laitokselta.

Lisätutkimusta tarvitaan, jotta ymmärretään, mikä rajoittaa stratosfäärin lämpenemisen ennustavuutta

Tutkijat osoittivat, että Uralin vuoriston yllä sijaitsevan korkeapaineen alueen ennustaminen oli ratkaiseva seikka, joka rajoitti stratosfäärin lämpenemisen ennustavuutta helmikuussa 2018.  Uralin korkeapaineen alueen ennustettavuutta parantamalla voitaisiin parantaa myös stratosfäärin lämpenemisen ennustettavuutta. Edelleen on kuitenkin avoin kysymys, kuinka tämä tehdään.

Tutkijoiden mukaan stratosfäärin lämpenemisen ennusteita parantamalla säätä voitaisiin ennustaa entistä tarkemmin jopa kuukausi eteenpäin.

Tutkimusartikkeli "Predicting Sudden Stratospheric Warming 2018 and Its Climate Impacts with a Multimodel Ensemble" julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä 10.12.2018. Tutkimusryhmää johti Ilmatieteen laitoksen tutkija Alexey Karpechko. Lehden toimittajat valitsivat artikkelin julkistettavaksi Research Spotlight -artikkelina AGUn verkkosivustolla.

Lisätietoa:

ryhmäpäällikkö, Dr. Alexey Karpechko, Ilmatieteen laitos, p. 045 315 6020, alexey.karpechko@fmi.fi

Karpechko, A. Y., Charlton-Perez, A.,Balmaseda, M., Tyrrell, N., & Vitart, F.(2018). Predicting sudden stratosphericwarming 2018 and its climate impactswith a multimodel ensemble.Geophysical Research Letters,45,13,538–13,546. https://doi.org/10.1029/2018GL081091


Lisää tiedeuutisia arkistossamme