Hengitettävät hiukkaset

Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat laskeneet vain vähän vuoden 2005 jälkeen.
Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvoja eri mittausasemilla vuosina 2005–2021 (Ilmansuojeluohjelman 2030 päivitys, YM 2023:8)

Hengitettäviksi hiukkasiksi (PM₁₀ =Particulate Matter smaller than 10 μm ) kutsutaan halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin (µm) hiukkasia. Hiukkaset voivat olla kemialliselta koostumukseltaan vaikkapa valtaosin vaaratonta pölyä tai merisuolaa, mutta niihin voi olla sitoutuneena myös esimerkiksi haitallisia raskasmetalleja tai hiilivetyjä.

Huomiota herättävin osa kaupunki-ilman hengitettävistä hiukkasista on liikenteen nostattamaa katupölyä. Pitoisuudet kohoavat erityisesti maalis-huhtikuussa, jolloin jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat liikenteen nostattamina kuivilta kaduilta.

Keväisin pahimpaan katupölyaikaan kaupungeissa mitataan muutaman viikon ajan huomattavan korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Hiukkasten (PM₁₀) vuorokausipitoisuus saattaa ylittää raja-arvotason (50 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa) useina päivinä erityisesti liikenneasemilla. Näitä ylityspäiviä saa olla kullakin asemalla 35 päivää eli kymmenisen prosenttia  vuoden päivistä. Näin suurta määrää pölypäiviä ei Suomessa ole mitattu vuoden 2005 jälkeen.

Katupölyn esiintymiseen vaikuttaa mm. liikenteen määrä ja ominaisuudet, nastarenkaiden ja hiekoituksen käyttö, teiden puhdistuksen menetelmät ja ajoittuminen sekä talven ja kevään sääolot.

Lisätietoja päästölähteistä, päästöjen kehittymisestä ja alueellisesta jakaumasta ympäristöhallinnon sivuilta.