Kaikki mitä olet halunnut tietää sadevaroituksista
1) Sadevaroitus, mikä se on?
Varoituskartalla näkyy pisaroita. Mietit, kannattaako piknik-vilttiä sittenkään levittää puistonurmikolle. Kenties ei. Sadevaroitus on tapa varoittaa runsaista, kenties vahinkoja aiheuttavista sateista. Se annetaan kahdesta syystä. Varoitusmerkin voi löytää varoituskartalta, jos vuorokausisademäärä on suuri. Silloin sade ropisee laajemmalla alueella ja suuri sademäärä voi nostaa jokien virtaamia ja siten aiheuttaa tulvia. Varoitus voidaan toisaalta antaa myös, jos tuntisademäärä on suuri. Tällöin sateet osuvat pienille alueille ja mikäli ne osuvat kaupunkiin, voi esiintyä äkkitulvia. Rankkasateita voi odotella erityisesti kesäkuukausina, jolloin esiintyy suurimpia tuntisadekertymiä. Laaja-alaisempia sateita ropisee lähinnä syksyisin ja alkutalvesta.
Sadevaroituksista löytyy sekä tunti- että vuorokausisateelle kolme eri varoitustasoa sen mukaan, kuinka runsaita sateita voi olla odotettavissa. Etenkin tuntisateen osalta sademäärien arviointi on kuitenkin hyvin vaikeaa, joten korkeampia varoitustasoja käytetään kahdessa tapauksessa: silloin kun sade uhkaa laajoja asutuskeskuksia ja voi näin aiheuttaa suurempia vahinkoja tai silloin kun ilmamassa on poikkeuksellisen kosteaa.
2) Miten sadetta ennustetaan?
Säämallit ovat sade-ennustamisen A ja O. Ne kertovat, miten matalapaineet liikkuvat. Vaikka periaatteessa kuka tahansa voi tiirailla tutkakuvista, onko mökkipaikkakunnalle luvassa sadetta, meteorologien koulutusta tarvitaan säämallien oikeaoppiseen tulkintaan ja vertailuun. Sadevaroituksia tehtäessä meteorologien työkalupakkiin kuuluvat oikeanlaisen koulutuksen ja kokemuksen lisäksi myös vertailut edellisin säämalliajoihin ja jo olemassa oleviin havaintoihin.
3) Kuka päättää varoituksen antamisesta – ja mitä tapahtuu sen jälkeen?
Kun päivystävä meteorologi toteaa kovan sateen lähestyvän, kollegat kutsutaan mukaan päätöksentekoon. Yhdessä saatetaan odottaa, kertoisiko uusin säämalli tai tutkakuvat jotakin ratkaisevaa säätilan kehityksestä. Kun päätös on tehty, varoitus julkaistaan Ilmatieteen laitoksen varoituskartassa ja lisäksi se lähetetään Yleisradiolle, joka julkaisee sen sääennusteiden yhteydessä. Varoitus on voimassa seuraavan vuorokauden ajan.
Jos oikein pahaa keliä on luvassa, voidaan viranomaisille lähettää oma tiedote tilanteesta. Äärimmäisissä tapauksissa turvaudutaan kansalaisille suunnattuun vaaratiedotteeseen. Vaaratiedotteet luetaan kaikilla radiokanavilla ja tarpeen mukaan ne näkyvät myös televisiossa. Tämä edellyttää usein sitä, että vakavia vahinkoja on jo jossakin päin Suomea sattunut. Vaaratiedotteita julkaistaan harvoin – esimerkiksi vuonna 2012 niitä ei annettu yhtään ja vuosina 2010 ja 2011 molempina vain kerran.
4) Höh. Miksei sateesta varoitettu – nyt sataa kaatamalla!
Varsinkin paikallisten sadekuurojen ennustaminen on erittäin haastavaa. Tällaiseen ennustamiseen eivät säämallit suoraan riitä vaan joudutaan miettimään muun muassa ilmakehän virtausrakennetta ja kosteussisältöä. Meteorologit joutuvatkin tasapainoilemaan sen kanssa, annetaanko sadevaroitus silläkin uhalla, ettei rankkasadetta tulekaan. Helpointa sadetta on ennustaa jollekin alueelle silloin kun eteenpäin liikkuvasta rintamasta on tehty jo muualla havaintoja.
5) Entä tulvat, varoitetaanko niistäkin?
Taajamatulvista ei anneta erillistä varoitusta. Vesistötulvista varoittaminen kuuluu Suomen ympäristökeskuksen vastuualueisiin. Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos kuitenkin tiivistävät yhteistyötään perustamalla yhteisen Tulvakeskuksen. Tiiviiseen asiantuntijayhteistyöhön perustuva keskus käynnistää toimintansa vuoden 2014 alusta. Tulvakeskus vastaa tulvien ennustamisesta, tulvista varoittamisesta sekä valtakunnallisen tulvatilannekuvan ylläpitämisestä.