Ilmastonmuutos muuttaa myös Itämerta

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportissa tuodaan esiin merien merkitys ilmastonmuutoksessa. Alueellisemmassa BACC-raportissa on tuoreita arvioita Itämeren tilan muutoksesta ja tulevaisuudesta.

Itämeren tiedeyhteisö on tehnyt uuden arviontiraportin ilmaston muutoksen vaikutuksesta Itämereen (BALTEX Assessment of Climate Change for the Baltic Sea Basin). Lopullinen raportti julkaistaan ensi vuonna, mutta päättäjille tarkoitettu yhteenveto on julkaistu yhdessä Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (HELCOM) kanssa. Itämerellä ilmastonmuutoksen arvioidaan leudontavan jääoloja, nostavan kesäkauden lämpötilaa, laskevan suolaisuutta ja paikoin nostavan merenpintaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Itämeren tilaan heijastuvat laajalti yhteiskuntaan, kuten merenkulkuun, rannikkorakentamiseen, kalastukseen ja meren virkistyskäyttöön.

Itämerellä luontainen vaihtelu on erittäin suurta. Itämeren lämpötilassa, jääoloissa ja vedenkorkeudessa jo tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin sopusoinnussa ilmastonmuutoksen kanssa. – Esimerkiksi vuosina 2007–2012 oli peräkkäin erittäin leutoja ja ankaria jäätalvia. Jäistä on kuitenkin olemassa pitkä aikasarja Itämerellä aina 1750-luvulta lähtien. Itämeren jään vuotuisessa laajuudessa on nähtävissä hienoinen laskeva trendi. Keskimääräisen jäätalven esiintyvyys on pysynyt samana, mutta ankarat jäätalvet ovat harvinaistuneet viimeisinä vuosikymmeninä ja samalla leutojen talvien osuus on lisääntynyt, kertoo erikoistutkija Jari Haapala Ilmatieteen laitoksesta.

Itämeren alue on mielenkiintoinen, sillä pohjoinen alue tulee lämpenemään eniten, mutta toisaalta Pohjois-Atlantilla on merialue, joka mallien mukaan lämpenee kaikkein vähiten. Itämeren sijainti molempien alueiden välittömässä läheisyydessä tekee ilmastonmuutoksen etenemisen arvioimisen erittäin vaikeaksi.

Olosuhteiden muutokset vaikuttavat koko ekosysteemiin ja heijastuvat yhteiskuntaan

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Itämeren fysikaalisiin olosuhteisiin ja sitä kautta Itämeren koko ekosysteemiin. Yksi tällaisista muutoksista voi olla Itämeren suolapitoisuuden muutos. Todennäköisesti Itämeri makeutuu tämän vuosisadan aikana, mikä vaikuttaa myös pohjan happitilanteeseen ja pintalämpötiloihin. Suolapitoisuuden muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia ekosysteemiin, kuten kalakantoihin.

IPCC-raportin mukaan valtamerten pinnan korkeuden muutos on ollut viime vuosina noin 3,2 mm vuodessa. Itämeren alueella Vaasassa maa kohoaa noin metrin sadassa vuodessa, mikä riittää kumoamaan todennäköisen valtameren pinnan nousun, mutta epätodennäköisimpien ennusteiden toteutuessa merenpinta nousisi sielläkin. Toisaalta taas esimerkiksi Helsingissä maa kohoaa vain runsaat 40 cm sadassa vuodessa, jolloin maankohoaminen ei ole tarpeeksi suurta kumoamaan edes todennäköisintä valtamerien pinnan nousua.

Myös äärimmäiset tulvatilanteet muuttuvat, paitsi keskiveden nousun, myös vedenkorkeuden vaihteluiden kasvun myötä. Kun esimerkiksi viimeisen 100 vuoden suurimmassa tulvassa merenpinta nousi Helsingissä 151 cm keskiveden yläpuolelle, tapahtuman voidaan odottaa toistuvan jo seuraavan 30 vuoden aikana.

– Tämä otetaan huomioon esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa, jossa varaudutaan kaikki tekijät huomioiden 260 cm nykyisen keskiveden yläpuolelle nousevaan tulvaan. Tällainen tulva on tosin odotettavissa vasta joskus vuoden 2100 jälkeen, toteaa tutkimusprofessori Kimmo Kahma.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Jari Haapala, jari.haapala@fmi.fiTutkimusprofessori Kimmo Kahma, kimmo.kahma@fmi.fi