Kehitysyhteistyöhankkeesta tärkeää uutta tietoa Nepalin rajuilmoista

Hankkeiden päätarkoitus on kehittää kehittyvien maiden sää- ja ilmasto-osaamista sekä säähavaintotoimintaa. Resurssien puute säätoiminnoissa johtaa helposti havaintoverkkojen rapistumiseen sekä ammattitaidon puutteeseen.Ilmatieteen laitoksen  FNEP-projektin (Finnish-Nepalese Project, 2010-2012) tarkoituksena oli kehittää Nepalin säähavaintotoiminnan valmiustasoa. Projektia rahoitti Suomen ulkoasiainministeriö, ja yhteistyökumppaneina olivat Suomen ja Nepalin ilmatieteen laitokset (IL ja DHM).

Yksi osa FNEP-projektia oli salamanpaikannustietojen käyttöönotto ja hyödyntäminen DHM:n sääpäivystyksessä pääkaupunki Kathmandun kansainvälisellä lentokentällä (kuva ylhäällä). Koska oman kansallisen salamanpaikannusverkon pystyttäminen ja ylläpito vaatii huomattavia resursseja sekä asiantuntemusta, projektissa hyödynnettiin jo olemassaolevia paikannusverkkoja; tässä tapauksessa salamahavainnot perustuivat Vaisalan pitkän kantaman salamanpaikantimeen, jonka havaintoihin projekti sai oikeudet kolmen kuukauden koekäyttöön Nepalin pääukkoskauden ajaksi (huhti-kesäkuu 2012). Reaaliaikaisen ukkosseurannan lisäksi havainnoista voitiin jälkikäteen laskea tilastoja ukkosten luonteesta ja esiintymisestä.

Nepal – maantieteellisten ja ilmastollisten vastakohtien maa

Nepal on maanmuodoiltaan ainutkertainen: maan eteläosien sademetsät ovat vain muutama sata metriä merenpinnan yläpuolella kun taas pohjoisosissa muutaman sadan kilometrin päässä Himalajan korkeimmat huiput yltävät lähes 9 kilometriin. Maan muodoilla on suora yhteys myös Nepalin ilmastoon, ja maasta onkin useita ilmastovyöhykkeitä.

Keskeinen osa Nepalin ja lähialueiden ilmastoa on monsuuni, joka tuo kesällä runsaita sateita alueelle. Ennen kuin varsinainen monsuunikausi alkaa, säätila muuttuu huhtikuusta alkaen nopeasti hyvin epävakaaksi, ja alueella esiintyy voimakkaita ukkosia rankkasateineen. Maanvyörymät ovat tuolloin yleisiä, mutta myös salamoiden aiheuttamat vahingot huomattavia: esimerkiksi vuonna 2012 salamat tappoivat yli 100 ihmistä Nepalissa ja kaksinkertainen määrä loukkaantui. Todennäköisesti suurin osa ihmishengen menetyksistä voitaisiin välttää tehokkaamman sään havainto- ja varoitustoiminnan kautta.

Rajua salamointia

Nepalin ukkosten eräs mielenkiintoinen piirre on voimakkaiden ukkosten esiintymisjakson lyhyys ja sen aikana kertyneiden salamoiden huomattava määrä: huhti-kesäkuun salamaniskutiheydet (kuva 1) olivat paikoitellen yli 10 iskua neliökilometrille. Lukema on yli kymmenkertainen esimerkiksi Suomen koko vuoden kertymään verrattuna.

Ukkospäivienkin lukumäärä (kuva 3) oli huomattava, paikoitellen yli 50 päivää kolmen kuukauden aikana. Erikoista on se, että ukkospäivien ja salamatiheyksien maksimit eivät osu täsmälleen samoille alueille. Tämä tarkoittaa sitä, että salamoiden määrä suhteessa ukkospäiviin vaihtelee paikallisesti, eli ukkosten rajuudessa on suuria alueellisia eroja. Kuten arvata saattaa, salaman aiheuttamien kuolemien esiintymisalueet korreloivat vahvasti suurimpien salamatiheyksien esiintymisalueiden kanssa.

Kehitystyö tärkeää

Ilmatieteen laitoksen kehitystyöhankkeilla näyttää olevan huomattava merkitys kehittyvien maiden sää- ja turvallisuustoimintojen parantamisessa. Hankkeet ovat kuitenkin haastavia, mm. koska joissakin maissa asioiden eteenpäin vieminen saattaa hidastua byrokratian rattaisiin. Lisäksi elämä hankkeen jälkeen tulee miettiä ja kartoittaa tarkasti jo etukäteen, jotta turvataan kehitystyön jatkuminen kun hankkeen rahoitus loppuu. Ilmatieteen laitoksen yhteistyö DHM:n kanssa jatkuu ulkoministeriön rahoittaman jatkohankkeen (FNEP2) muodossa 2013 - 2016. Hankkeessa jatketaan kehitystyötä, annetaan lisäkoulutusta ja näin parannetaan tulosten kestävyyttä pitkällä jänteellä.Vaikka kehityshankkeissa haasteita riittää, mieltä lämmittävää on huomata tehdyn työn nopea hyöty. Esimerkiksi Nepalin sääpäivystyksessä salamahavainnot saivat suurta kiitosta, koska kyseisiä havaintoja ei aikaisemmin oltu edes tiedetty olevan olemassa tällaisella tarkkuudella. Reagointi lähestyviin ukkosalueisiin sekä niiden rajuuteen tehostui huomattavasti.

Lisätietoja:

Tutkija Antti Mäkeläpuh. 050 3011 988antti.makela@fmi.fi

Yksikönpäällikkö Harri Pietarilapuh. 050 3378 224harri.pietarila@fmi.fi

Ylempi kuva: Salamaniskutiheys neliökilometriä kohden Nepalissa 1.4.-30.6.2012.Alempi kuva: Ukkospäivien lukumäärä Nepalissa 1.4.-30.6.2012.