Uusi kirja Ilmatieteen laitoksen historiasta
Ilmatieteen laitoksen entinen tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna on julkaissut "Jaakko Keränen - Suomen Sääprofessori"-nimisen teoksen. Kirja käsittelee Ilmatieteen laitoksen johtajana vuosina 1933 – 1953 toimineen Jaakko Keräsen (1883 – 1979) yli 40 vuotta kestänyttä uraa laitoksen palveluksessa ja hänen toimiaan kotimaisessa ja kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Keräsen ura tiedemiehenä ja silloisen Ilmatieteen laitoksen johtajana on erittäin merkittävä ja ansiokas. Suurelle yleisölle Jaakko Keränen tuli tunnetuksi radion ja myös sanomalehtikirjoitusten kautta ilmatieteen symbolina ja mediahahmona, "Sää-Keräsenä" ja "Suomen Sääprofessorina".
Kirjaa varten käytiin läpi suuri määrä historiallista materiaalia
"Kirjan laatiminen oli kuin suuren palapelin kokoaminen: ensin on suuri määrä palapelin palasia, erilaista historiallista materiaalia, joita yhdistelemällä syntyi suurempi kokonaisuus, joka kattoi pitkän aikavälin 1910-luvulta puolisen vuosisataa eteenpäin", Nevanlinna kertoo. "Keräsen kautta voi seurata Ilmatieteen laitoksen kehitystä ja sitä, minkälaisia olivat keskeiset tehtävät menneinä vuosikymmeninä. Ilmastonmuutoskin oli esillä jo 1930-luvun lämpiminä vuosina.
"Tärkein tiedonlähde oli Keräsen 90-vuotiaan tyttären Elsa Kenttämaan luovuttama aineisto, joka käsitti suuren määrän Keräseen liittyviä sanomalehtileikkeitä, valokuvia ja muuta aikalaismateriaalia. Tämän lisäksi Ilmatieteen laitoksen arkistosta löytyi Jaakko Keräsen ja hänen esimiehensä Gustaf Melanderin välistä kirjeenvaihtoa Sodankylän observatorion perustamisen ajoilta 1910-luvulta. Niistä välittyi mielenkiintoinen ajankuva sadan vuoden takaisesta maailmanmenosta IL:ssä ja Sodankylässä", Nevanlinna kuvailee.
Keräsen ura oli varsin monipuolinen ja hänellä oli myös tärkeitä kansainvälisiä tehtäviä. Hänen elämänvaiheisiinsa mahtuu kaksi sotaa, ensimmäinen ja toinen maailmansota, jotka vaikuttivat suuresti myös laitoksen toimintaan. Viime sodan jälkeen alkoi toiminnan merkittävä toiminnallinen laajeneminen, missä Keräsellä oli suuri merkitys.
Heikki Nevanlinna on jo aikaisemmin kirjoittanut Ilmatieteen laitoksen ensimmäisestä johtajasta J.J. Nervanderista ja tehnyt myös useita muita julkaisuja liittyen Ilmatieteen laitoksen historiaan. Uusimman kirjan on kustantanut Ilmatieteen laitos ja Sodankylän geofysiikan observatorio. Sen elektroninen versio on luettavissa internetin kautta osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/144225
Lisätietoja:
Heikki Nevanlinna, puh. 040 590 5199, (mailto: heikki.nevanlinna@gmail.com)viestintäpäällikkö Nina Kukkurainen, puh. 029 539 2121, (mailto: nina.kukkurainen@fmi.fi)
Jaakko Keränen
Jaakko Keränen oli kotoisin Kainuun Paltamosta maanviljelijäperheestä. Keränen nimitettiin silloisen Ilmatieteellisen keskuslaitoksen magneetikoksi vuonna 1911. Sääosaston johtajaksi hänet valittiin vuonna 1921. Sitä ennen hän oli tehnyt mittavan työn Suomalaisen Tiedeakatemian Sodankylän magneettisen observatorion ensimmäisenä johtajana 1913–1918. Keräsen tehtäviin kuului myös Suomen alueellinen magneettinen kartoitustyö, joka valmistui 1930-luvun alussa. Kyseessä oli osa suuresta kansainvälisestä maapallonlaajuisesta tutkimusohjelmasta. Sodankylästä Keränen siirtyi kolmeksi vuodeksi geodeettiseen laitokseen, missä hän osallistui Suomen ja Neuvostoliiton välisen Tarton rauhansopimuksen (1920) mukaisiin rajanmääritysmittauksiin Lapissa.
Tasavallan presidentti nimitti Keräsen Ilmatieteellisen keskuslaitoksen johtajaksi vuonna 1933. Ilmatieteellisen keskuslaitoksen johtajan tehtävistä Keränen siirtyi eläkkeelle vuonna 1953, mutta hän jatkoi meteorologian ja geofysiikan tiedeyhteisöissä eri tehtävissä vielä 1960-luvulle saakka. Jaakko Keräsen yli 20 vuotta kestäneen johtajakauden aikana Ilmatieteellisen keskuslaitoksen tehtäväalue laajeni merkittävästi ja henkilökunnan määrä kasvoi lähes kymmenkertaiseksi.
Lentoliikenteen alku 1920-luvulla toi laitokselle uusia ilmailumeteorologisia tehtäviä. Yleisradiotoiminnan käynnistyminen avasi laitokselle uusia mahdollisuuksia meteorologisten tietojen välitykseen. Jaakko Keränen tulikin tunnetuksi kansalaisille radion ja myös sanomalehtikirjoitusten kautta ilmatieteen symbolina ja mediahahmona, "Sää-Keräsenä" ja "Suomen Sääprofessorina".Jatkosodassa 1941–1944 Keränen johti Ilmatieteellisen keskuslaitoksen toimintaa osana Puolustusvoimien koko maan kattavaa sääpalvelua.
Sodan jälkeen Jaakko Keränen vaikutti merkittävästi Sodankylän magneettisen observatorion uudelleenrakentamiseen. Observatorio tuhoutui täysin Lapin sodassa 1944. Keränen oli myös keskeinen henkilö, kun Ilmatieteellisen keskuslaitoksen Sodankylän aerologinen observatorio perustettiin vuonna 1949. Hänen johtajakautensa lopulla käynnistyi myös Nurmijärven magneettinen observatorio.
Jaakko Keränen oli aktiivisesti mukana Suomalaisessa Tiedeakatemiassa, jonne hänet valittiin vuonna 1926. Hänelle myönnettiin Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto vuonna 1962. Keräsen tieteellinen tuotanto käsittää noin 170 julkaisua, jotka liittyvät lähinnä geomagneettisiin ja meteorologisiin aiheisiin.