Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä
Kuva: Kirsti KotroMuutoksen odotetaan myös vaikuttavan Suomeen eri tavalla kuin esimerkiksi Etelä-Eurooppaan. Talvet muuttuvat selvästi lämpimämmiksi ja sateisemmiksi, kun taas kesäisin muutokset jäävät pienemmiksi.
Viime vuosikymmenien mittapuun mukaan kulunut suvi on ollut meillä viileähkö, mutta noin sata vuotta sitten tällaiset lämpötilat olisivat olleet varsin tavanomaisia. Ei lämpö silti ole tänäkään vuonna maailmasta mihinkään kadonnut: kuumat ilmavirtaukset ovat ohjautuneet mm. Etelä-Eurooppaan, missä on koettu tukalimmillaan yli 40 asteen helteitä.
Suomen kesien ennustetaan lämpenevän ilmastonmuutoksen myötä. Kesät lämpenevät vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla keskimäärin noin 0,3 astetta vuosikymmenessä, ja myöhemmin muutoksen nopeus riippuu kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä. Vähäinenkin lämpötilan nousu vaikuttaa huippukorkeiden lämpötilojen esiintymiseen. Ilmaston lämpenemisen edetessä korkeat äärilämpötilat käyvät aina vain todennäköisemmiksi samalla kun kylmät ääripäät harvinaistuvat. Esimerkiksi vuosi 2015 oli Etelä-Suomessa ennätyksellisen lämmin. Sitä ei vain helposti tullut ajatelleeksi, koska kuten tänä kesänä, helteitä ei tuolloin juuri ollut. Vuoden 2015 ennätyslämpö selittyikin erittäin lauhalla syksyllä ja talvella.
"Tämä on ilmaston lämpenemisen yksi ikävä tulevaisuudenkuva: varsinkin maan etelä- ja keskiosassa koetaan entistä useammin lauhoja, vähälumisia ja sen vuoksi myös pimeitä talvia", Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski toteaa. Toki myös kesät lämpenevät, mutta hitaammin kuin talvet.
Suomen keskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä nykypäivään jo yli kaksi astetta. Keskimääräinen nousuvauhti tarkasteluajanjaksolla oli 0,14 astetta vuosikymmenessä, mikä on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon verrattuna. Ilmaston lämpeneminen on alkanut näkyä Suomen säässä ja luonnossa. Tulee silti muistaa, että ilmaston muuttuessa sen vaihtelevuus kuitenkin yhä säilyy. Joinakin vuosina on siis edelleen keskimääräistä kylmempää ja toisina keskimääräistä lämpimämpää.
Ilmastonmuutosmallien tulosten perusteella ensi vuosikymmen on Suomessa keskimäärin lämpimämpi kuin vertailujakso 1971 - 2000 peräti yli 95 prosentin todennäköisyydellä. Mikäli kasvihuonekaasujen päästöjä onnistutaan rajoittamaan tyydyttävästi (ns. RCP4.5-skenaario), vuoden keskilämpötilan ennustetaan kohoavan Suomessa vuosisadan loppuun mennessä 2-5 astetta 1900-luvun lopun lukemista; talvet lämpenisivät 2-7 ja kesät 1-4 asteella. Mikäli toteutuva lämpötilan nousu osuu näiden epävarmuuslukujen keskivaiheille, nykyinen Etelä-Suomen ilmasto siirtyisi ennen vuosisadan loppua napapiirin tienoille.
Kylmät talvet harvinaistuvat
Todennäköisesti talvet lämpenevät jo lyhyellä tähtäimellä enemmän kuin kesät, vaikka juuri talvien lämpötilat vaihtelevatkin erityisen paljon myös luonnollisista syistä. Ilmastonmuutoksen myötä kylmät talvet käyvät yhä harvinaisemmiksi. Keskilämpötilojen noustessa pakkaspäivien määrä pienenee ja terminen kasvukausi pitenee. Talvella lämpötilan vaihtelut tasaantuvat, jolloin kovimmat pakkaset leudontuvat enemmän kuin keskilämpötila. Talvet muuttuvat pilvisemmiksi, ja lumipeite keskimäärin vähenee.
Kesäiset rankkasateet yleistyvät Suomessa
Kasvihuoneilmiön voimistumisen vaikutus sademääriin erottuu ilmaston luonnollisen vaihtelun seasta paljon lämpötilan muutoksia hitaammin. Sekä lämpeneminen että sademäärien lisääntyminen on talvella voimakkaampaa kuin kesällä. Tulosten mukaan talvella sadepäivät yleistyvät, sateet runsastuvat ja samalla pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät. Rankkasateet voimistuvat myös kesällä.
Euroopassa etenkin Välimeren maissa kesät lämpenevät ja kuivuvat entisestään. Mallitulokset viittaavat siihen, että myös Keski-Euroopassa tämän kesän kaltaiset hellejaksot käyvät yhä yleisimmiksi. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan siis lisäävän kuumien sää-ääri-ilmiöiden esiintymistä ja voimakkuutta.