Äärimmäisyyksien säävuosi 2010

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko maan keskilämpötila oli 1,3 astetta, joka on 0,6 astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Viimeksi on kylmempi vuosi koettu vuonna 1987, jolloin vuoden keskilämpötila oli -0,1 astetta. Vuoden keskilämpötila vaihteli maan lounaisimman osan noin 5 asteesta Pohjois-Lapin noin -3 asteeseen.

Koko maassa satoi keskimäärin noin 560 millimetriä, joka on noin 30 millimetriä tavanomaista vähemmän. Vuoden sademäärä oli suurin maan lounaisosasta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä, jossa satoi paikoin yli 650 millimetriä. Niukimmin satoi Länsi-Lapissa, jossa sademäärä jäi paikoin alle 450 millimetrin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna vähiten satoi maan itäosassa ja länsirannikolla.

Talvella pitkiä pakkasjaksoja

Vuosi 2010 alkoi kylmän sään vallitessa. Kylmä sääjakso oli alkanut jo edellisen vuoden puolella. Talvi 2009–2010 oli kylmin sitten talven 1986–1987. Joulu-helmikuun keskilämpötila oli 3–5 astetta alempi kuin vuosien 1971–2000 keskiarvo. Koko maan talven keskilämpötila oli -12 astetta, kun pitkäaikainen keskiarvo on -8,9 astetta. Talven keskilämpötila vaihteli maan eteläosan noin -7 asteesta Lapin noin -14 asteeseen.

Ominaista talven säälle olivat pitkät pakkasjaksot, jotka kuuluivat paikoin kolmen pisimmän joukkoon viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana. Talven ja koko vuoden alin lämpötila oli -41,3 astetta, joka mitattiin Kuhmon Kalliojoella 20. helmikuuta. Edellisen kerran lämpötila oli laskenut -40 asteen alapuolelle helmikuussa 2007. Vaikka talven sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi, maan eteläosassa oli harvinaisen paljon lunta, koska käytännössä kaikki sade tuli lumena. Esimerkiksi Helsingissä talven suurin lumensyvyys oli 74 cm ja sitä ennen niin paljon lunta on ollut viimeksi talvella 1969–1970.

Helteet alkoivat jo toukokuussa

Kevät eli maaliskuusta toukokuuhun ulottuva jakso oli tavanomaista lämpimämpi. Koko maan keskilämpötila oli 1,7 astetta, joka on 0,9 astetta tavanomaista korkeampi. Terminen kevät alkoi maan etelä- ja keskiosassa maaliskuun lopussa ja suurimmassa osassa Lappiakin heti huhtikuun alussa. Tämä on maan eteläosassa tavanomaista mutta Lapissa lähes kuukauden tavanomaista aikaisemmin.

Merkittävintä kevään säässä oli toukokuun puolivälissä ollut poikkeuksellisen varhainen hellejakso. Eniten hellepäiviä eli 25 asteen ylityksiä oli Kouvolan Utissa, jossa niitä oli kahdeksan. Tämä on suurin määrä hellepäiviä, joka tietyllä havaintoasemalla on havaittu toukokuussa. Kevään ylin lämpötila oli 29,6 astetta, ja se mitattiin Kruunupyyssä 14. toukokuuta. Kevään sademäärä oli valtaosin tavanomaista suurempi. Sademäärät olivat paikoin kaksinkertaisia tavanomaiseen verrattuna.

Kesällä ennätyshelteitä ja rajuilmoja

Kesän eli kesäkuusta elokuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila oli 14,9 astetta, mikä on 1,2 astetta yli vuosien 1971–2000 keskiarvon. Keskilämpötila oli Keski-Lappia myöden tavanomaista korkeampi, ja maan kaakkoisosassa poikkeama oli lähes kolme astetta. Terminen kesä alkoi Etelä-Lapissa jopa kuukautta tavanomaista aiemmin.

Erityisen lämmin sääjakso oli heinäkuuhun ja elokuun alkupuoliskolle, jolloin rikottiin useita lämpöennätyksiä. Merkittävin ennätyksistä on uusi valtakunnallinen lämpöennätys 37,2 astetta, joka saavutettiin Joensuun lentoasemalla Liperissä 29. heinäkuuta. Edellinen ennätys, 35,9 astetta, mitattiin Turussa vuonna 1914. Valtakunnallisen lämpöennätyksen lisäksi saavutettiin myös uusi kuukauden keskilämpötilaennätys: heinäkuun keskilämpötila oli Puumalassa 23,0 astetta. Myös hellepäivien lukumäärässä saavutettiin uusi ennätys: Lahdessa oli heinäkuussa 28 hellepäivää. Heinäkuun 24. päivä oli ainoa, jolloin millään havaintoasemalla Suomessa ei lämpötila kohonnut hellelukemiin. Myös elokuussa syntyi uusi lämpöennätys 33,8 astetta, joka mitattiin 7. päivänä Heinolassa ja Puumalassa sekä 8. päivänä Lahdessa. Edellinen elokuun lämpöennätys oli 33,2 astetta, joka oli mitattu Sulkavalla vuonna 1912.

Lämpimään säähän liittyi myös ukkosia ja rajuilmoja, jotka aiheuttivat suuria metsätuhoja. Pahimmat rajuilmat olivat 29. päivänä riehunut Asta, Veera (4. elokuuta), Lahja (7. elokuuta) ja Sylvi (8. elokuuta). Näistä Asta aiheutti tuhoja Kaakkois-Suomesta Keski-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä, kun taas Veera, Lahja ja Sylvi koettelivat pääosin maan länsi- ja keskiosaa. Ukonilmoja oli kuluneena vuonna pitkästä aikaa tavanomaista enemmän. Koko maassa rekisteröitiin n. 170 000 maasalamaa, joka on n. 30 000 yli pitkäaikaisen keskiarvon. Kovimmat ukkoset sattuivat elokuun alkuun.

Raehavaintoja oli touko-syyskuussa ennätysmäärä, ja myös voimakkaimmat raesateet sattuivat elokuun alkuun.Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna sademäärät olivat alle puolet tavanomaisesta. Kesän sademäärässä oli kuitenkin suuria alueellisia eroja. Kesän ja koko vuoden suurin vuorokautinen sademäärä oli 69,5 mm, ja se mitattiin Rautjärven Simpeleellä 4. elokuuta.

Marraskuussa kylmeni nopeasti

Syksyn eli syyskuusta marraskuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila oli koko maassa lähellä tavanomaisia arvoja. Koko maan keskilämpötila oli 2,1 astetta, joka on sama kuin vuosien 1971–2000 keskiarvo. Merkittävintä syksyn lämpöoloissa oli marraskuun puolivälissä alkanut harvinaisen kylmä sääjakso. Kuukauden lopulla saavutettiin muutamilla paikkakunnilla paikallisia marraskuun pakkasennätyksiä. Muun muassa Maarianhaminassa mitattiin -20 astetta, kun edellinen marraskuun ennätys, -18,5 astetta, oli peräisin vuodelta 1909. Syksyn kokonaissademäärä kohosi pohjoisimmassa Lapissa ja paikoin maan keskiosassa jonkin verran tavanomaista suuremmaksi, kun taas Etelä- ja Keski-Lapissa sademäärä oli 60–70 % tavanomaisesta.

Marraskuun puolivälissä alkanut kylmä sääjakso jatkui myös koko joulukuun ajan. Joulukuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi. Merkittävää joulukuussa oli etelärannikon ja Kymenlaakson runsaslumisuus. Pääkaupunkiseudulla lumensyvyys oli ajankohtaan nähden jopa poikkeuksellisen suuri, ja Helsingin Kaisaniemessä hätyyteltiin vuonna 1915 mitattua joulukuun lumensyvyysennätystä 70 cm, kun lumensyvyys 20. joulukuuta oli 67 cm.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,03 e/min+pvm)Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600(3,98 e/min + pvm)

Vuositilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastotKuukausitilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/kuukausitilastot