Tiedotearkisto: 2014

Rosetta-luotain selvittää, ovatko vesi ja elämä tulleet maapallolle komeettojen mukana

14.1.2014 10:51

Ilmatieteen laitoksen laitteet ovat selvittämässä yhtä ihmiskunnan mielenkiintoisimmista kysymyksistä: ovatko vesi ja elämä saapuneet maapallolle komeettojen mukana.

Ilmatieteen laitos on vahvasti mukana Euroopan avaruusjärjestön ESAn Rosetta-luotaimessa. Luotain on parhaillaan matkalla kohti Churyumov-Gerasimenko -komeettaa. Rosettan laskeutumisalus laskeutuu komeetan pinnalle suunnitelmien mukaan 11. marraskuuta 2014.

Rosetta-luotaimessa on mukana viisi tieteellistä mittalaitetta, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa Ilmatieteen laitos on ollut mukana. Tämän takia Ilmatieteen laitoksen rooli hankkeessa on eurooppalaisittain erittäin merkittävä. Ensimmäisenä komeetan pinnalle osuu Ilmatieteen laitoksella valmistettu PP-instrumentti, joka on kiinnitetty laskeutujan jalkoihin. Instrumenttia käytetään veden etsintään komeetan pinnalta. Komeetasta löydetyn veden määrästä ja isotooppikoostumuksesta voidaan arvioida, kuinka iso osa maapalon vedestä tuli mahdollisesti komeettojen mukana. Ilmatieteen laitoksen mittalaitteilla tutkitaan myös mm. komeetan pölyä ja vuorovaikutusta aurinkotuulen kanssa. Jos pölystä löydetään orgaanisia aineita, on mahdollista, että myös elämä on tullut maapallolle komeettojen mukana.

Luotain on nimetty egyptiläisen Rosettan kiven mukaan, ja laskeutumisalus Philae on nimetty obelisken löytymispaikan mukaan. Sen kaksikielinen teksti mahdollisti Rosetta-kiven hieroglyfien tulkinnan. Rosetta-luotaimen toivotaan antavan vastaavalla tavalla uutta tietoa aurinkokunnan syntymisestä sekä elämän ja veden alkuperästä. "Nämä kaikki tiedot olisivat huikeita koko maailmaa järisyttäviä tuloksia. Toisaalta pitää muistaa, että kyse on käsittämättömän vaikeasta projektista, sillä komeetat tunnetaan huonosti. Käytännössä ei edes tiedetä, millainen pinta komeetalla on; se voi olla jäätä tai vaikkapa täysin höttöistä materiaalia, minkä takia koko projekti on ollut erittäin haasteellinen toteuttaa", Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt toteaa.

Tietojen puutteen takia tutkijoiden on pitänyt ottaa huomioon kaikki mahdolliset vaihtoehdot laskeutumista suunnitellessaan. Myös yli 10 vuotta kestänyt matka ja suunnistus komeetan luo ovat vaatineet sekä suunnittelulta että tekniikalta ennennäkemättömän paljon. Suunnitelmia mutkisti vielä se, että Ariane-raketin laukaisuongelmien takia menetettiin mahdollisuus tutkia alkuperäiseksi tutkimuskohteeksi valittua pienempää 46P/Wirtanen-komeettaa.

Rosetta herätetään unesta 20. tammikuuta

Yksi hankkeen jännittävimmistä hetkistä koetaan 20. tammikuuta noin kello 19.30 – 20.30 Suomen aikaa, jolloin Rosetta ottaa ensimmäisen kerran yhteyttä maahan puolitoista vuotta kestäneen unen jälkeen. Rosetta vaivutettiin uneen matkalla komeetalle, jotta se säästäisi energiaa. Herätyksen aikana Rosettan pyörimisliike pysähtyy, ja se tunnistaa mittaamansa tähtikartan avulla sijaintinsa. Tämän jälkeen se suuntaa aurinkopaneelinsa aurinkoon päin ja antennit kohti maata, jotta aluksesta voidaan vastaanottaa signaali maassa.

"Signaalin onnistunut vastaanotto tarkoittaa sitä, että ollaan yhtä virstanpylvästä lähempänä hankkeen onnistumisessa. Tilanne on erittäin jännittävä tutkijajoukolle, joka on ollut mukana hankkeessa jo yli kymmenen vuotta", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt. Jos Rosetta herää seuraavien kymmenen päivän aikana, se alkaa vähitellen testata instrumentteja ja aloittaa Churyumov-Gerasimenko-komeetan lähestymisen.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Walter Schmidt, puh. 029 539 4658, walter.schmidt@fmi.fi

Katso Walter Schmidtin haastattelu YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=UBixfES8xkk
 

ESA: http://www.esa.int/Our_Activities/Space_Science/Rosetta

http://www.esa.int/spaceinvideos/Missions/Rosetta

Ilmatieteen laitoksen Rosetta sivut: http://space.fmi.fi/index.php?id=rosetta

Rosetta is an ESA mission with contributions from its member states and NASA. Rosetta's Philae lander is provided by a consortium led by DLR, MPS, CNES and ASI. Rosetta will be the first mission in history to rendezvous with a comet, escort it as it orbits the Sun, and deploy a lander to its surface. Comets are time capsules containing primitive material left over from the epoch when the Sun and its planets formed. By studying the gas, dust, and organic materials associated with the comet, via both remote and in-situ observations, the Rosetta mission should become the key to unlocking the history and evolution of our Solar System, as well as answering questions regarding the origin of Earth's water and perhaps even life.